Jyväskylän pappila
Jyväskylän pappila on entinen kirkkoherran virka-asunto Jyväskylässä, Keski-Suomessa. Vuonna 1928 valmistunut tiilinen pappilarakennus myytiin Jyväskylän seurakunnan toimesta yksityiselle taholle 2021. Pappilan on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.[1]
| Jyväskylän pappila | |
|---|---|
| Osoite | Vapaudenkatu |
| Sijainti | Jyväskylä, Keski-Suomi |
| Rakennustyyppi | Pappila |
| Valmistumisvuosi | 1928 |
| Suunnittelija | Kauno S. Kallio |
| Rakennuttaja | Jyväskylän seurakunta |
| Omistaja | Yksityinen |
| Runkorakenne | Tiili |
| Julkisivumateriaali | Tiili |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Jyväskylän pappila on suojeltu asemakaavassa. Pappilan käyttö seurakunnan virka-asuntona loppui vuonna 2017.[1]
Historia ja arkkitehtuuri
muokkaaVuonna 1926 Jyväskylän seurakunta osti pappilan tontin opettajatar Hilda Festéniltä. Seurakunta pyysi aluksi piirustuksia pappilaa varten Alvar Aallolta, joka oli juuri perustanut arkkitehtitoimiston Jyväskylään. Piirustukset nähtyään Jyväskylän kirkkovaltuusto päätyi kuitenkin pyytämään piirustuksia Kauno S. Kalliolta, jotka sittemmin hyväksyttiin. Kallion pappila on ensimmäisiä kaupunkipappiloita Suomessa.[2]
Jyväskylän pappila on saanut vaikutteita tanskalaisesta arkkitehtuurista. Siinä korostuu tanskalaisen kaupunkitalon tyyli ja symmetrisuus. Pappilassa on suorakaiteen muotoinen kahdessa kerroksessa oleva asuntosiipi, yksikerroksinen kansliasiipi kirkkoherranvirastolle, sekä talonmiehen asunto, sauna, pesutupa ja varasto kellarissa. Lain mukaan pappilaan rakennettiin myös tulen kestävä arkisto kirkonkirjojen säilyttämistä varten. Uusia innovaatioita pappilassa oli myös esimerkiksi puhelin.[2]
Arkkitehti Kallio suunnitteli pappilan huoneiden kakluunit ja huonekaluja, kuten kappelin alttaripöydän ja kansliasiiven eteishallin halkolaatikot. Taiteilija Urho Lehtinen maalasi pappilan rippikoulusalin kattoon suuren koristemaalauksen. Lehtinen valmisti myös kappelin alttarisyvennykseen lasimaalauksen Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksesta.[2]
Papplilaan asennettiin keskuslämmitys vuonna 1942 ja samalla osa kakluuneista purettiin.
Kun Jatkosota päättyi Jyväskylän pappilassa majoittui Sortavalan kaksi lastenkotia henkilökuntineen. Pappilan purkamista pohdittiin 1970-luvulla, mutta se päätettiin kuitenkin säästää.[2]
Jyväskylän pappilaa remontoitiin vuonna 1985, jolloin muun muassa koneellinen ilmastointi lisättiin. Tämän lisäksi kirkkoherran asunto ja kansliatilat remontoitiin kokous- ja juhlatiloiksi. Pappilassa on silti säilynyt paljon alkuperäisiä elementtejä kuten tammiovia, kakluuniuuneja, puulattioita ja huonejaot.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Jyväskylän seurakunta on löytänyt ostajat vanhalle pappilalle Yle Uutiset. 1.6.2021. Viitattu 21.1.2023.
- ↑ a b c d e Jyväskylän historiallinen kaupunkipappila säästyi 1970-luvulla purkamiselta ja saa nyt uuden elämän Yle Uutiset. 1.1.2023. Viitattu 21.1.2023.