Avaa päävalikko

Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energia (JE) on Jyväskylän kaupungin omistama energiayhtiö. Kaupunki perusti vuonna 1902 Sähkölaitoksen, joka tuotti sähköä höyryvoimalla. Kaukolämmön tuotanto aloitettiin vuonna 1960. Vuonna 1980 se muutettiin Energialaitos-nimiseksi liikelaitokseksi.[5] Vuonna 1997 laitos muuttui nykyisen nimiseksi osakeyhtiöksi.[6]

Jyväskylän Energia
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1902[1]
Toimitusjohtaja Tuomo Kantola [2]
Kotipaikka Jyväskylä, Suomi [2]
Toimiala Energian ja veden tuotanto, jakelu ja myynti
Liikevaihto

185 miljoonaa euroa(2011)

[2]
Henkilöstö 250 [2]
Tytäryhtiöt Jyväskylän Energiantuotanto, Jyväskylän Voima, JE-Urakointi [3], JE-Siirto[4]
Omistaja Jyväskylän kaupunki [3]
Kotisivu http://www.jyvaskylanenergia.fi/
Jyväskylän Energian asiakaspalvelupiste toimii 2014-vuoden syyskuusta alkaen Kivääritehtaalla Tourulassa osoitteessa Kivääritehtaankatu 8 B (1. kerros). Kuvassa entinen pääkonttori Savelassa.

Yhtiö omistaa Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (JYT). JYT omistaa Rauhalahden[7] ja Savelan voimalaitokset.[8] Jyväskylän Energia on pääomistaja Jyväskylän Voima Oy:ssä, joka rakensi Keljonlahden voimalaitoksen.[9] Jyväskylän Energialla on myös alueellisia lämpölaitoksia eri puolilla Jyväskylää:

Sijainti Omistaja Polttoaine Teho (MWh) Tuotanto (GWh / a) Lähde
Varikko (Seppälänkangas) JYT raskas polttoöljy 32,5 + 44 25 [10]
Nisula JYT raskas polttoöljy 23,3 + 40 8 [11]
Kortepohja JYT raskas polttoöljy 3 x 11,6 0,08 [12]
Kuokkala JYT raskas polttoöljy 40 7,5 [13]
Halssila JYT kevyt polttoöljy 3,7 + 2 0 [14]
Lohikoski JYT kevyt polttoöljy 4 + 6,3 0 [11]
Keltinmäki JYT kevyt polttoöljy 5,8 + 6 0 [15]
Keltinmäki JE biokaasu 2,3 [16]
Vaajakoski JYT raskas polttoöljy 9,1 0,2 [17]
Pappilanvuori JYT kevyt polttoöljy 2,9 + 4,65 + 5,8 0,08 [18]
Keski-Palokka JYT kevyt polttoöljy 5,8 + 6,0 0,3 [19]

Vuonna 2008 yhtiö käytti polttoaineita 2200 GWh, josta turvetta 1110, puuta 730, hiiltä 190 ja öljyä 170 GWh. Yhtiö arvioi turpeen käytön nousevan Keljonlahden voimalan valmistuttua 2100-3500 ja puun 900-1500 GWh:iin nostaen kokonaiskulutuksen 3000-5000 GWh:iin. Yhtiön vuoden 2008 raportin mukaan hiilidioksidipäästöjä syntyi 310 tonnia gigawattituntia kohti. Jyväskylän Energian sähköstä kaksi kolmasosaa on tuotettu Rauhalahdessa ja loput ostettu. Yhtiön tavoitteena on luopua sähkön ostamisesta sekä ulkomaisten polttoaineiden käyttämisestä.[20]

Uusimmat tuotantoluvut löytyvät Jyväskylän Energian kotisivuilta Yhteiskuntavastuuraporteista. Vuoden 2011 myynnin pääluvut ovat seuraavat:

  • Sähkö 1257 GWh
  • Sähkön siirto, oma jakelualue 644 GWh
  • Lämpö 1013 GWh
  • Laskutettu vesi 7,7 milj. m³
  • Jätevesi 7,8 milj. m³


Jyväskylän Energia huolehtii myös Jyväskylän vesihuollosta.[21] Yhtiö on myös osakkaana tuulivoimaa tuottavassa Hyötytuuli Oy:ssä. [22] Vuodesta 2019 alkaen Jyväskylän energia on osakkaana myös Väre Energia Oy:ssä.[23]

Talouselämä-lehden tulosvertailussa 2013 Jyväskylän Energia sai 20 suuresta energiayhtiöstä huonoimman arvosanan. Asteikolla 4–10 sen arvosanaksi tuli 4,6. Yhtiö pääsi tällöin 195 miljoonan euron liikevaihtoon, missä oli vähennystä neljä prosenttia. Nettotulos oli miinuksella 16 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli vain yksi prosentti. Omavaraisuusaste oli 15 prosenttia, kun hyvänä lukuna pidetään 40 prosenttia.[24]

LähteetMuokkaa

  1. Jyväskylän Energia Oy Suomenteollisuus.com.
  2. a b c d Yrityksen 10712001 tiedot Kauppalehti. Viitattu 17.9.2010.
  3. a b Yrityskaupan hyväksyminen; Vapo Oy:n, Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän Energia Oy:n välisen yhteisyrityksen perustaminen 5.8.2005. Kilpailuvirasto. Viitattu 6.7.2009.
  4. JE-Siirto noudatti sähkömarkkinalakia 27.6.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 6.7.2009.
  5. Sähkö Jyväskylän energia. Viitattu 3.7.2009.
  6. Jyväskylän Energia on tulevaisuuden kasvuyhtiö 18.7.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 3.7.2009.
  7. Energia ostaa kokonaan Rauhalahden voimalan 22.10.2009. Keskisuomalainen. Viitattu 28.6.2009.
  8. Jyväskylän energiantuotanto Oy:n Savelan voimalaitokselle ympäristölupa Ympäristökeskus. Viitattu 30.6.2009.
  9. Keljonlahdelle nousi Jyväskylän maamerkki 12.9.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009.
  10. PÄÄTÖS 16.5.2007 Annettu julkipanon jälkeen KSU-2007-Y-48/111 ASIA (PDF) 16.5.2007. Ympäristökeskus. Viitattu 3.7.2009.
  11. a b PÄÄTÖS Dnro 475/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  12. PÄÄTÖS Dnro 473/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  13. PÄÄTÖS Dnro 472/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  14. PÄÄTÖS Dnro 469/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  15. PÄÄTÖS Dnro 471/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  16. PÄÄTÖS Dnro 304/311/2004 (PDF) 18.11.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  17. PÄÄTÖS Dnro 477/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  18. PÄÄTÖS Dnro 476/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  19. PÄÄTÖS Dnro 470/311/2004 (PDF) 20.12.2004. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 5.7.2009.
  20. Juuti, Petteri: Keljonlahden voimalan käyttösuunnitelmat kaukana ekotehokkuudesta 7.12.2009. YLE Uutiset. Viitattu 10.12.2009.
  21. Jyväskylän vesi kalleinta 14.8.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 6.7.2009.
  22. 10 vuotta Hyötytuulta Hyötytuuli Oy. Viitattu 6.7.2009.
  23. Sähkönmyyntisopimukset siirtyivät Väreelle www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 31.1.2019.
  24. Jorma Rahkonen: Jyväskylän Energia jäi viimeiseksi Talouselämän vertailussa Keskisuomalainen. 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa