Jyllands-Posten

tanskalainen sanomalehti

Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti ja on perustettu vuonna 1871. Sen levikki on arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen.[1][2] Lehti julkaisi vuonna 2005 12 profeetta Muhammadia esittävää pilakuvaa, ja tapauksen vuoksi tanskalaiset tuotteet joutuivat muslimimaissa boikottiin.[3]

Jyllands-Posten
Julkaisija JP/Politikens Hus
ISSN ISSN 0109-1182
Perustettu 1871
Päätoimittaja Jacob Nybroe
Kotikunta Aarhus
Kotimaa  Tanska
Sivukoko tabloid
Kieli tanska

Historia

muokkaa

Jyllands-Posten on perustettu 1871.[1] Se suhtautui 1920- ja 1930-luvuilla myönteisesti fasismiin.[4]Jyllands-Postenin mukaan lehden linja ei kuitenkaan eronnut muista tuon aikaisista eurooppalaisista sanomalehdistä.[5] Lehti teki 1930-luvulla yhteistyötä Times ja Daily Telegraph lehtien kanssa.[6] Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille.[7][5] Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944.[8] 1938 se lopetti yhteistyönsä puolueiden kanssa ja julistautui riippumattomaksi oikeistolaiseksi lehdeksi.[6][5] Gerhard Eriksenin mukaan Jyllands-Postenin kriittiset kirjoitukset saivat vuonna 1959 Nikita Hruštšovin perumaan vierailunsa Tanskaan.[9] 100-vuotispäivänään Jyllands-Posten otti lainan kahdelta pankilta ja osti itsensä. Se sai maksettua lainan pois vuonna 1977 joka jälkeen lehti on luokitellut itsensä riippumattomaksi libraaliksi, jolla ei ole kytköksiä talouselämään eikä puolueisiin.[10]

Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ollut aktiivinen ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.lähde? Jyllands-Posten kannatti sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.lähde?

Muhammad-pilapiirroskohu

muokkaa

Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammadia esittäneet pilakuvat.[11] Muslimimaiden johtajat vaativat Jyllands-Postenilta ja Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä pilakuvien johdosta. Tanskan hallitus kieltäytyi vetoamalla sananvapauteen. Siitä koitui vaikeuksia Tanskan viennille islamilaisissa maissa, missä tanskalaiset tuotteet, muun muassa Arla, joutuivat boikottiin.[3] Vuonna 2006 Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Ellemann-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Carsten Justen tulisi erota Muhammad-pilapiirrosjupakan vuoksi, mistä tämä kieltäytyi.[12][13]

Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite.[14] Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltynät aikeesta iskeä lehden toimitukseen.[15] Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan ”konekivääri” [sic], äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.[16]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Jyllands-Posten, Daily newspaper eurotopics.net. Viitattu 30.9.2018.
  2. Jyllands-Posten (Morgenavisen-JP). Newbase. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
  3. a b Tanskalaistuotteet boikottiin Lähi-idässä Muhammed-pilakuvien vuoksi Turun Sanomat. 29.1.2006. Arkistoitu 2.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  4. Thomas, Alastair H.: Historical Dictionary of Denmark, s. 296–. Rowman & Littlefield Publishers, 26.7.2016. ISBN 978-1-4422-6465-6 Teoksen verkkoversio.
  5. a b c Jyllands-Postens historie, 1918–1939 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
  6. a b The press in Denmark BBC News. 11.10.2004. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  7. JP’s historie 1918-39. Jyllands-Posten. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 30.9.2018 (tanskaksi).
  8. 1944: Kaj Munk, Danish pastor-poet ExecutedToday.com. 4.1.2017. Viitattu 30.9.2018.
  9. Olsen, Jan M.: Danish Paper Has History of Controversy. Associated Press – AP. 9.2.2006. Arkistoitu 1.3.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  10. Jyllands-Postens historie, 1971–1989 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
  11. Jegorow, Sirpa: Flemming Rose ja sananvapauden vaikeus Yle Elävä arkisto. 23.2.2016. Viitattu 2.8.2020.
  12. Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas avgå Sveriges Television – SVT. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (ruotsiksi)
  13. Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas att avgå Expressen. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  14. Ekstra Bladet: Pommimiehen kohteena saattoi olla Jyllands-Posten. Helsingin Sanomat. 12.9.2010. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 30.9.2018.
  15. Tanskan poliisi esti terrori-iskun Jyllands-Posteniin Ilta-sanomat. 29.12.2010. Viitattu 30.9.2018.
  16. Suspects planned to 'kill as many as possible' The Local. 2.3.2012. Viitattu 30.9.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa