Juhana (Itävallan arkkiherttua, s. 1852)

Juhana (Johann Nepomuk Salvator, myöhemmin Johann Orth; 25. marraskuuta 1852 Firenze – kadonnut heinäkuussa 1890)[1][2][3] oli Itävalta-Unkaria hallinneeseen Habsburgin hallitsijasukuun kuulunut arkkiherttua ja Toscanan prinssi, joka luopui vuonna 1889 ruhtinaallisesta arvostaan. Hän katosi vuonna 1890, todennäköisesti kuollen merionnettomuudessa. Epäluotettavien huhujen mukaan hän olisi lavastanut kuolemansa ja elänyt myöhemmin jossain päin maailmaa väärällä henkilöllisyydellä.

Piirros arkkiherttua Juhanasta vuodelta 1884.

ElämäMuokkaa

Arkkiherttua Juhanan isä oli Toscanan suurherttua Leopold II, joka oli myös Itävallan keisari Ferdinand I:n serkku. Hänen äitinsä oli suurherttuatar Maria Antonia, Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n tytär. Habsburgit menettivät valtansa Toscanassa Italian yhdistymissotien seurauksena vuonna 1859, joten Juhana varttui Wienissä.[1] Hän loi upseerinuran Itävallan armeijassa ja osallistui vuoden 1878 Bosnian miehitykseen kenraalimajurina ja prikaatinkomentajana. Saatuaan ylennyksen sotamarsalkkaluutnantiksi hän toimi vuosina 1879–1883 divisioonankomentajana Pressburgissa (nyk. Bratislava) ja vuosina 1883–1887 Linzissä. Juhana arvosteli armeijan vanhentuneita käytäntöjä vuonna 1883 julkaisemassaan pamfletissa Drill oder Erziehung ja joutui jättämään sotilasuran vuonna 1887, koska hänen katsottiin tavoitelleen omavaltaisesti avoimena ollutta Bulgarian valtaistuinta.[1][2][3]

Liberaalien mielipiteidensä vuoksi Juhana ajautui riitoihin keisari Frans Joosefin kanssa, ja vastaavassa tilanteessa olleen kruununprinssi Rudolfin tehtyä vuonna 1889 itsemurhan Juhana päätti jättää kaiken. Lokakuussa 1889 hän lähti maasta, luopui ruhtinaallisesta arvostaan, otti Sveitsin kansalaisuuden ja vaihtoi nimekseen Johann Orth, asuinpaikkanaan sitä ennen toimineen Ortin linnan mukaan. Hän meni Lontoossa naimisiin rakastettunsa, balettitanssija Ludmilla ”Milli” Stubelin kanssa. Juhana osti Hampurista itselleen Margherita-nimisen höyrylaivan ja lähti sillä vaimoineen kohti Chilen Valparaisoa. Heidät nähtiin viimeisen kerran Argentiinan Kap Tres Puntasin luona 12. heinäkuuta 1890, mutta sen jälkeen koko alus katosi matkustajineen, upoten luultavasti 20. tai 21. heinäkuuta. Juhana julistettiin virallisesti kuolleeksi vuonna 1911.[4][1]

Huhut eloonjäämisestäMuokkaa

Vuosien ajan arkkiherttua Juhanan katoamisen jälkeen liikkui huhuja, että hän eläisi väärällä henkilöllisyydellä Euroopassa tai Etelä-Amerikassa.[2] Vuonna 1945 Norjassa kuollutta Alexander Hugo Køhler -nimistä iäkästä miestä väitettiin häneksi.[4] Norjalainen oikeus antoi vuonna 2008 luvan avata Køhlerin haudan DNA-näytteen ottamiseksi hänen jäännöksistään, koska hänen norjalaiset jälkeläisensä halusivat selvittää väitteiden todenperäisyyden.[5] Habsburgin suvun edustajilta ei kuitenkaan saatu vertailunäytettä.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Peter Wiesflecker: Orth, Johann (bis 1889 Erzherzog Johann Salvator von Österreich) (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1999), Deutsche Biographie. Viitattu 3.9.2017.
  2. a b c Nordisk familjebok (1910), s. 12 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.9.2017.
  3. a b Tietosanakirja (1911), s. 1469 Runeberg.org. Viitattu 3.9.2017.
  4. a b Sonja Schmöckel: Johann Orth: Habsburg (ret’d) (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 3.9.2017.
  5. Christine Buchinger & Robert Stammler: Johann Orth: Norweger-Nachfahren dürfen „Habsburger-Grab“ öffnen (saksaksi) Oberösterreichische Nachrichten 23.12.2008. Viitattu 3.9.2017.
  6. Markus Rohrhofer: Kein Erbgut für DNA-Test (saksaksi) Der Standard 23.3.2009. Viitattu 3.9.2017.