Jugin kieli (jugiksi jugynna ka’) on jugien puhuma, nykyään ilmeisesti jo kuollut jeniseiläinen kieli. Aikaisemmin sitä pidettiin ketin kielen murteena.

Jugien perinteinen asuinalue käsittää Jenisein rannat nykyisestä Jeniseiskin kaupungista Duptšesjoen suulle. Erään tiedon mukaan osa jugeista siirtyi Jeniselle Obin sivujoen Ketin yläjuoksulta.[1] Venäläisten saapuessa alueelle jugeja oli enintään 700 henkeä. 1700-luvulla suurin osa heistä kuoli tautiepidemioihin, ja vuosisadan loppuun mennessä jäljellä oli alle 40 henkeä. 1800-luvun puolivälissä jugit asuivat etupäässä Jenisein sivujoen Symin varrella. Myöhempiä asuinpaikkoja ovat Krasnojarskin aluepiirin Turuhanskin piirin Vorogovon kylä ja Jeniseiskin piirin Jartsevo.[2]

1970-luvulla jugeja arvioitiin olleen 15 henkeä ja jugin kielen puhujia vain kaksi. 1990-luvun alussa suoritetussa tutkimuksessa kielen puhujia ei enää löydetty.[3] Kuitenkin vuoden 2002 väestönlaskennassa jugeja rekisteröitiin 19 henkeä[4] ja jugin puhujia peräti 131.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on yksi jugin kielen puhuja[6].

Jugia nimitettiin pitkään ketin kielen Symin murteeksi. Viime aikojen tutkimukset ovat tuoneet esille huomattavia foneettisia, morfologisia ja sosiolingvistisiä eroja, joiden perusteella sitä voidaan pitää itsenäisenä jeniseiläisen kielikunnan kielenä.[1][7]

Lähteet muokkaa

  • Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.

Viitteet muokkaa

  1. a b Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 74. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  2. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 738. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  3. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 732. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 29.5.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 29.5.2009. (venäjäksi)
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  7. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 99–100.