Joukkosukupuutto

hyvin monen lajin samanaikainen sukupuutto

Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa. Maan geologisen historian aikana on useissa vaiheissa 50–90 % kerrostumista tunnetuista eliölajeista hävinnyt geologisessa mittakaavassa katsottuna lyhyessä ajassa.[1]

Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja.

Joukkosukupuuttojen syinä pidetään muun muassa asteroiditörmäyksiä, jättimäisiä tulivuorenpurkauksia, suuria ilmastonmuutoksia,[2] tauteja sekä suuria geologisia muutoksia, jotka yhdistävät mantereita ja sekoittavat eri mantereiden eläimistöjä keskenään. Meren eläimistöä saattaa kuolla merenpinnan korkeuden muutosten takia.

Viisi suurta joukkosukupuuttoaMuokkaa

Suuria joukkosukupuuttoja tunnetaan viisi:

Nimi Lyhenne Kausi Aika miljoonia vuosia sitten[1] Tuhoutunut %
merieläinsuvuistalähde?
Ordovikikauden joukkotuho Ordoviki/Siluuri 440 75 %
Devonikauden joukkotuho Devoni 360 50 %
Permikauden joukkotuho P/Tr Permi/Trias 250 95 %
Triaskauden joukkotuho Tr/J Trias/Jura 200 48 %
Liitukauden joukkotuho K/T Liitu/Tertiääri 65 50 %

Nykyisin puhutaan myös käynnissä olevasta ihmisen aiheuttamasta kuudennesta joukkosukupuutosta.[3]

Joukkosukupuuttojen välissä on tapahtunut pienempiä joukkotuhoja, joissa alle 30 % lajeista on hävinnyt. Viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana on ollut ainakin 54 suurempaa ja pienempää joukkosukupuuttoa[4].

Perusteellisin tunnettu joukkotuho oli permikauden joukkotuho. Merkittäviä joukkosukupuuttoja ovat myös dinosaurusten tuhoutuminen liitukauden lopulla ja megafaunan tuho viimeisimmän jääkauden päättyessä.

Mahdollisia aiheuttajiaMuokkaa

Joukkosukupuuttojen syitä ei tiedetä varmasti. Yleisin syy on saattanut olla maapallon tulivuoritoiminta, sillä sen arvellaan olleen osallisena neljässä maapallon viidestä joukkosukupuutosta.[5] Laavaa voi purkautua valtavina laakiopurkauksina, jotka kestävät tuhansia vuosia ja peittävät satoja tai tuhansia neliökilometrejä. Niissä vapautuu viilentäviä ja/tai kuumentavia aineita Maan kaasukehään.[6]

Hyvin suuri asteroiditörmäys on tuhoisa, koska se paineaallon, kuumuuden aiheuttamien metsäpalojen, mahdollisen hyökyaallon ja muiden välittömien tuhojen lisäksi pimentää ilmaan nostamallaan tuhkapölyllä Auringon kuukausiksi, jopa vuosiksi.[7]

Ilmastonmuutokset ja ilmaston kylmenemisestä seuranneet jääkausijaksot voivat aiheuttaa joukkosukupuuttoja esimerkiksi alentamalla merenpinnan tasoa. Muita syitä ovat saattaneet olla ilmakehän ja meriveden kemiallisen koostumuksen vaihtelu ja syvän meren happikato.[5] Merenpohjasta tai ikirouta-alueilta vapautuvaa metaania on pidetty yhtenä mahdollisena joukkosukupuuttojen aiheuttajana.[6]

Muutamat paleontologit ovat väittäneet joukkosukupuuttojen toistuneen säännöllisesti 26 miljoonan vuoden välein. Syyksi on esitetty Aurinkoa kiertävää hypoteettista Nemesis-tähteä, joka säännöllisin väliajoin joutuisi Oortin pilveen ja häiritsisi komeettojen kiertoliikettä niin, että niitä tällöin joutuisi tavallista enemmän aurinkokunnan sisäosiin, jolloin jotkin niistä saattavat törmätä Maahankin.[8]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Mass Extinctions National Geographic. Viitattu 18.2.2013.
  2. Mass extinction theories 2.3.2011. BBC Nature. Viitattu 18.2.2013.
  3. The Current Mass Extinction Event
  4. Peter Ackroyd, Maailman synty, Kirjalito 2004, ISBN 951-28-3997-0 "Hiilen aikakausi", sivu 57
  5. a b What causes mass extinctions? University of California. Viitattu 30.9.2021.
  6. a b Mass extinction theories BBC. Viitattu 9.3.2013.
  7. Meteorites, Impacts, and Mass Extinction Tulane University. Viitattu 9.3.2013.
  8. Does a companion start to Sun cause Earth's periodic mass extinvtions? Berkeley Lab. Viitattu 9.3.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joukkosukupuutto.