Joseph Heller
Joseph Heller (1. toukokuuta 1923 New York[1] – 12. joulukuuta 1999 New York[2]) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on satiirinen mustan huumorin sävyttämä romaani Me sotasankarit (Catch-22), joka kertoo amerikkalaisista taistelulentäjistä toisessa maailmansodassa.
| Joseph Heller | |
|---|---|
 Joseph Heller Miamin kirjamessuilla vuonna 1986. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. toukokuuta 1923 New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 12. joulukuuta 1999 (76 vuotta) New York |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Pääteokset | Me sotasankarit |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämänvaiheet muokkaa
Heller syntyi juutalaisperheeseen, joka oli muuttanut Venäjältä Yhdysvaltoihin. Hän palveli Yhdysvaltain ilmavoimissa toisen maailmansodan aikana. Hän teki Korsikalta 60 pommituslentoa vihollisen kohteisiin Ranskassa ja Italiassa. Sodan jälkeen hän suoritti yliopisto-opintoja Columbia-yliopistossa ja Oxfordissa, toimi opettajana ja vuoteen 1961 asti mainosalalla.[1]
Tuotanto muokkaa
Heller julkaisi 1950-luvulla muutamia novelleja. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1961 julkaistu Catch-22 (suom. Me sotasankarit). Myöhemmin hän kuvasi panneensa siihen “kaiken mitä silloin tiesi kirjallisuudesta”. Yksi romaanin teemoista on yksilön epätoivoinen taistelu henkisen tasapainonsa puolesta mielettömäksi muuttuneessa maailmassa. Päähenkilö tekee kaikkensa päästäkseen pois pommituslennoista, mutta yritykset kilpistyvät “ohjesäännön pykälään 22”. Teksti vilisee parodiaa ja farssia, mutta näkökulma vaihtuu välillä tragediaksikin. Romaanissa on runsaasti kirjallisia viittauksia esimerkiksi T. S. Eliotin teoksiin. Teoksen pohjalta filmattiin Mike Nicholsin elokuva Me sotasankarit.[1] Vuonna 2019 julkaistiin minisarja Catch-22.[3]
Myös kahdessa seuraavassa kirjassaan Heller tarkasteli esikoiskirjasta tuttua tilannetta, että yksilö joutuu järjestelmän kouriin. Samalla Heller piirää viiltävän, armottoman ja satiirisen kuvan sekä yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta kuin liikemaailman valtapeleistä. Vielä kovemman valtapelin yksilö kohtaa romaanissa Good as Gold (1979, suom. Mikä mies). Siinä juutalainen kirjallisuuden professori miltei pääsee huippuvirkaan Washingtonissa. Virkaan päästäkseen hän aikoo uhrata perheensä, ihmisyytensä ja juutalaiset perinteensä. Heller irvailee tekstissä sekä yliopisto-opetukselle, intellektuelleille kuin perhe-elämän kummallisuuksille. Kaikkein kovimpaan riepotteluun joutuvat kuitenkin Washingtonin valtaeliitti, Valkoinen talo ja erityisesti maan silloinen ulkoministeri Henry Kissinger.[1]
Hellerin viimeisiä teoksia leimaa hänen sairastumisensa vakavaan Guillain-Barrén sydroomaan. Tällöin päättyi kitkerissä tunnelmissa myös hänen pitkä avioliittonsa.[1]
Teokset muokkaa
Romaanit muokkaa
- Me sotasankarit (Catch-22), 1961
- Jotakin on tapahtunut (Something Happened), 1974
- Mikä mies (Good As Gold), 1979
- Herra tietää (God Knows), 1984
- Ei mikään naurun asia (No Laughing Matter), yhdessä Speed Vogelin kanssa, 1986
- Katso kuvaa (Picture This), 1988
- Lopun ajat (Closing Time), 1994
- Portrait of an Artist, as an Old Man, 2000
- Hagar & Ishmael (keskeneräinen romaani)
Novellikokoelmat muokkaa
- Catch As Catch Can: The Collected Stories and Other Writings, 2003
- Three Short Stories Of Utter Annoyance
Näytelmät muokkaa
- Me pommittajat (We Bombed in New Haven), 1967
- Catch 22 -näytelmä, 1971
- Clevinger's Trial, 1973
Omaelämäkerta muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9671–9672, art. Heller, Joseph. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.
- ↑ Heller's legacy will be 'Catch-22' ideas. CNN 13.12.1999. Web Archive. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Televisioarvostelu | Klassikkoromaanin Catch-22 pätevä tv-versio ei kadota alkuperäisteoksen absurdiutta Helsingin Sanomat. 29.1.2022. Viitattu 23.4.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Petri Liukkonen: Joseph Heller, Books and Writers, Author Calendar