Wikipedia

Jordan Peterson

kanadalainen psykologi ja kirjailija

Jordan Bernt Peterson (s. 12. kesäkuuta 1962 Edmonton, Alberta, Kanada) on kanadalainen kliininen psykologi, jungilainen teoreetikko, kirjailija ja Toronton yliopiston psykologian emeritusprofessori.[1] Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet psykologiset poikkeavuudet sekä sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia. Peterson kutsuu itseään klassiseksi liberaaliksi.[2]

Jordan Peterson
Peterson Dallasissa Texasissa vuonna 2018.
Peterson Dallasissa Texasissa vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt12. kesäkuuta 1962 (ikä 61)
Edmonton, Alberta, Kanada
Kansalaisuus kanadalainen
Ammatti kliininen psykologi, psykologian professori
Puoliso Tammy Roberts (vih. 1989)
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Elämä ja ura muokkaa

Petersonilla on isänsä puolelta norjalaisia sukujuuria.[3] Hän varttui pienessä Fairview’n kaupungissa Albertassa.[4] Peterson on opiskellut Albertan yliopistossa ja McGill-yliopistossa valtiotieteiden ja psykologian kandidaatiksi ja psykologian tohtoriksi. Hän on toiminut Harvardin yliopiston psykologian laitoksella dosenttina ja myöhemmin professorina.[5] Vuodesta 1998 lähtien hän on toiminut psykologian professorina Toronton yliopistossa.[6]

Petersonin tutkimusalueita ovat kliininen psykologia sekä sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia. Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet esimerkiksi persoonallisuuden ja suorituskyvyn kehittäminen ja mittaaminen.[6]

Vuonna 1999 Peterson julkaisi pääteoksensa Maps of Meaning, jossa hän pyrkii selittämään uskontojen ja myyttien psykologista ja biologista perustaa yhdistelemällä C. G. Jungin teoriaa arkkityypeistä muun muassa neuro-, evoluutio- ja persoonallisuuspsykologiaan.[7] Lisäksi Peterson selvittää teoksessaan totalitarististen järjestelmien psykologista perustaa, aihetta, johon hän suhtautuu ilmeisen intohimoisesti.[7]

Syksyllä 2016 Peterson nousi äkisti kansainväliseen julkisuuteen julkaistuaan YouTube-kanavallaan videon, jossa julisti kieltäytyvänsä käyttämästä keinotekoisia pronomineja, jos häneltä sitä Ontariossa valmisteilla olleen C16-lain perusteella vaadittaisiin. Petersonista muodostui nopeasti julkinen intellektuelli, ja hän pääsi osallistumaan julkiseen keskusteluun, missä hän kritisoi voimakkaasti postmodernismia ja poliittista korrektiutta. Peterson on sittemmin saanut merkittävää maailmanlaajuista näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.[8][9][10][11]

Peterson ei puhu akateemiseen tyyliin, vaan luonnehtii itseään preeriasaarnaajaksi. Hän kiertää maailmalla puhumassa keskeisistä aiheistaan. Peterson on arvioinut, että hänen kuulijakuntansa koostuu 80-prosenttisesti miehistä, joista useimmat ovat nuoria.[8] Hän on esiintynyt Suomessa marraskuussa 2018 ja lokakuussa 2022.[12][13]

Peterson kuuluu Eric Weinsteinin nimeämään Intellectual Dark Web -ryhmään.[14]

Peterson katosi syksyllä 2019 julkisuudesta. Kesällä 2020 hän kertoi olevansa lääkeaineriippuvainen ja olevansa Venäjällä vieroitusklinikalla.[15] Vieroitushoidon aikana Peterson oli koomassa.[16].

Useita kuukausia hoidon jälkeen Peterson ja hänen perheensä muuttivat Belgradiin (Serbia) jatkohoitoa varten. Kesäkuussa 2020 Peterson oli julkisuudessa yli vuoteen ensimmäisen kerran, kun hän oli tyttärensä podcastissa, joka nauhoitettiin Belgradissa. Hän sanoi olevansa väsymystä lukuun ottamatta "oma entinen itsensä" ja suhtautui varovaisen optimistisesti tulevaisuuteen. Hän sanoi myös haluavansa varoittaa ihmisiä klonatsepaamia sisältävien bentsodiatsepiinien pitkäaikaisen käytön vaaroista. Elokuussa 2020 hänen tyttärensä ilmoitti, että hänen isänsä oli saanut Serbiassa sairaalahoidon aikana COVID-19-tartunnan. Kaksi kuukautta myöhemmin Peterson julkaisi YouTube-videon, jossa hän kertoo palanneensa kotiin ja pyrkivänsä jatkamaan työtä lähitulevaisuudessa.[15]

Näkemyksiä muokkaa

Peterson on arvostellut voimakkaasti ”postmodernia vasemmistoa” eli "postmodernia uusmarxilaisuutta", joka hänen mukaansa on ottanut vallan länsimaisessa, ennen kaikkea akateemisessa keskustelussa. Hän viittaa näillä termeillä länsimaisissa yliopistoissa hänen mukaansa hegemonisen aseman saavuttaneeseen identiteettipolitiikalle omistautuneeseen ideologiaan, jonka hän katsoo suhtautuvan vihamielisesti länsimaiseen kulttuuriin yleensä ja sananvapauteen erityisesti. Petersonin mukaan se olisi lainannut klassisesta marxilaisuudesta uhri–hyväksikäyttäjä-asetelman, jossa työväenluokka olisi korvattu erilaisilla vähemmistö- ja marginaaliryhmillä.[17] Uusvasemmistolaisen aktivismin ideologisiksi vaikuttajiksi Peterson mainitsee"jälkistrukturalismia" edustavia filosofeja. Hän suosittelee kanadalaisen objektivistin Stephen Hicksin (Ayn Randin filosofian seuraajan) kirjaa Explaining Postmodernism.[18][19]

Peterson on kritisoinut feminismiä ja naistutkimusta empiirisesti todennettujen biologisten sukupuolierojen kieltämisestä esimerkiksi palkkakuilun yhteydessä. Petersonin mukaan miesten valta-aseman nimittäminen tyrannimaiseksi patriarkaatiksi on väärin.[20][21] Hän on hyökännyt voimakkaasti myös oikeistolaista "identiteettipolitiikkaa" vastaan.[22]

Petersonin mukaan omistautuminen radikaaleille poliittisille liikkeille on tyypillisesti oire siitä, etteivät ihmiset ole laittaneet omaa elämäänsä järjestykseen: he syyttävät maailmaa, koska eivät halua ottaa vastuuta omasta elämästään. Itseään "radikaaliksi individualistiksi" kutsuvan Petersonin mukaan ihmisen tulisi siivota huoneensa täydelliseen järjestykseen ennen kuin siirtyy kritisoimaan maailmaa, kuten hän 12 elämänohjetta -teoksessaankin muotoilee.[23] Hän pitää länsimaista liberaalia kapitalismia sen vallitsevassa muodossaan menestyksenä ja suhtautuu optimistisesti sen kykyyn ratkaista esimerkiksi globaali köyhyys. Peterson on myös kutsunut itseään klassiseksi liberaaliksi.[24]

Peterson on arvostellut ympäristöliikettä ja uskoo ihmisvastaisuuden olevan sen taustalla. Hän esimerkiksi kiistää väestönkasvun ja liikakansoituksen olevan ongelmia, eikä usko ihmislähtöiseen ilmastonmuutokseen ja epäilee teorian taustalla olevan antikapitalistisia (tai uusmarxilaisia) motivaatioita.[25][26][27] Peterson myös kiistää väitteet siitä, että öljyvarat olisivat ehtymässä, mistä hänen mukaansa todisteen tarjoaa liuskeöljyn ilmaantuminen markkinoille ja se, että vaikka öljyvarojen hupenemisesta on puhuttu jo 50 vuotta, Yhdysvallat on vielä öljyn nettoviejä.[25][26]

Maailmankatsomukseltaan Peterson on jungilainen,[7] jonkin sortin pragmatisti[18] ja hänen kannattamansa metafysiikka on idealistista. Peterson on kiinnostunut myös parapsykologiasta, ja hän on sanonut uskovansa, että muinaisesta taiteesta löytyvät kaksoisspiraalikuviot kuvaisivat DNA:ta.[18]

Petersonin ruokavalio (ns. lihansyöjädieetti) koostuu yksinomaan naudanlihasta, ja hän on kertonut eräässä haastattelussa, että hänen dieettinsä on parantanut hänen mielenterveydelliset ongelmansa.[28]

Arviot muokkaa

Professori Paul Thagard ja filosofit Kate Manne ja Panu Raatikainen ovat kritisoineet Petersonin ajattelua muun muassa näennäistieteellisyydestä.[7][29][18] Raatikainen on myös todennut Petersonin tulkintojen ranskalaisten "postmodernistien" filosofioista olevan pitkälti olkinukkeja esimerkiksi todeten, että "näyttää kovasti siltä, että Petersonin ”Derrida” on hänen itse Hicksin ja muiden pohjalta luomansa mielikuvitusolento".[18]

Taloustieteilijä Tyler Cowen on luonnehtinut Petersonia ”aikamme vaikutusvaltaisimmaksi länsimaiseksi ajattelijaksi”.[11] Yhdysvaltalainen psykologi Izzy Kalman taas on kehunut muun muassa hänen psykologian ja filosofian tuntemustaan sekä intohimoista suhtautumistaan totuuteen.[30] Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä häntä on nimitetty oikeiston suosikkiälyköksi.[8]

Yksityiselämä muokkaa

Peterson on ollut vuodesta 1989 naimisissa Tammy Robertsin kanssa,[31] ja heillä on kaksi lasta.[10] Kesällä 2019 Peterson kertoi julkisuudessa, että hänen vaimonsa on sairastunut vakavaan munuaissyöpään.[32]

Teokset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Alexander, Lauren ja Shafiq, Tahmeed: Controversial professor Jordan Peterson retires from tenured position at U of T thevarsity.ca. 23.1.2022. Viitattu 7.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Lott, Tim: Jordan Peterson and the transgender wars 20.9.2017. The Spectator. Arkistoitu .
  3. ↑ Valuetainment (2018): Jordan Peterson - UNCENSORED. YouTube.
  4. ↑ Kelefa Sanneh: Jordan Peterson’s Gospel of Masculinity newyorker.com. 26.2.2018. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Profile ResearchGate. Viitattu 17.7.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b Jordan B Peterson ResearchGate. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Thagard, Paul: Jordan Peterson's Murky Maps of Meaning Psychology Today. 12.3.2018. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Arttu Seppänen: Tapaaminen Jordan Petersonin kanssa. Helsingin Sanomat, 13.11.2018, s. B 4–5.
  9. ↑ Torvinen, Pekka: Jordan B. Peterson aloitti käskemällä nuoria vetelyksiä siivoamaan huoneensa, ja pian hänestä tuli internet-oikeiston palvoma älykkö – mutta kuka hän oikein on? Nyt. 23.5.2018. Sanoma. Viitattu 17.7.2018.
  10. ↑ a b Bartlett, Tom: What's So Dangerous About Jordan Peterson? The Chronicle of Higher Education. 17.1.2018. Viitattu 17.7.2018. (englanniksi)
  11. ↑ a b The Jordan Peterson Moment The New York Times. 25.1.2018. Viitattu 17.7.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Jaakko Lyytinen: Verkon saarnamies saapuu Suomeen. (kolumni) Helsingin Sanomat, 15.9.2018, s. A 5.
  13. ↑ Rantala, Niilo: Kohu saapuu Kanadasta – Jordan B. Peterson jakaa mielipiteitä Kotimaa. Viitattu 7.11.2022.
  14. ↑ Bari Weiss: Meet the Renegades of the Intellectual Dark Web New York Times. (englanniksi)
  15. ↑ a b Dunham, Jackie: Jordan Peterson says 'I'm back to my regular self' after drug dependency 2.7.2020. CTV News. Viitattu 13.1.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Overington, Caroline: What the hell happened to Jordan Peterson? 29.8.2020. The Australian. Viitattu 13.1.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Jordan B. Peterson: Postmodernism and Cultural Marxism youtube.com. (englanniksi)
  18. ↑ a b c d e Raatikainen, Panu: Jordan Peterson – oikeiston pop-intellektuelli Niin&näin. 4/2018. Viitattu 1.11.2018.
  19. ↑ Tim Hains: Jordan Peterson: Why You Have To Fight Postmodernism Real Clear Politics. 5.7.2017. (englanniksi)
  20. ↑ Helen Lewis: Jordan Peterson: 'There was plenty of motivation to take me out. It just didn't work' British GQ. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  21. ↑ What Jordan Peterson gets wrong about the Nordic gender paradox CapX. 20.11.2018. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  22. ↑ Tim Hains: Jordan Peterson on Identity Politics, Race Protests: "Drop Your Cult-Like Affiliations" And Sort Out Your Own Life First realclearpolitics.com. (englanniksi)
  23. ↑ Marko Hamilo: Jordan Peterson takoo, kun rauta on kuumaa – 12 Rules for Life on elämäntaito-opas, josta tuli sekä kaupallinen hitti että liberaalien ykkösinhokki Suomen Uutiset.
  24. ↑ Jordan Peterson sees himself as " A Classic British Liberal" Youtube. (englanniksi)
  25. ↑ a b Jordan Peterson on Climate Change cliscep.com. (englanniksi)
  26. ↑ a b Jordan Peterson: “There was plenty of motivation to take me out. It just didn't work" British GQ. (englanniksi)
  27. ↑ Jordan Peterson Cambridge Union. Viitattu Youtube. (englanniksi)
  28. ↑ Joe Rogan - Jordan Peterson's Carnivore Diet Cured His Depression? Youtube. (englanniksi)
  29. ↑ Manne, Kate: Reconsider the Lobster Times Literary Supplement. 23.5.2018. Arkistoitu 1.11.2018. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
  30. ↑ Kalman, Izzy: The Meteoric Rise of Professor Jordan Peterson Psychology Today. 4.2.2018. Viitattu 2.11.2018. (englanniksi)
  31. ↑ The Pronoun Warrior Toronto Life
  32. ↑ Controversial academic Jordan Peterson reveals his wife of 30 years is battling cancer as he opens up about inviting feminist-baiting Ukipper to his new free-speech website 'Thinkspot' Daily Mail. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jordan_Peterson&oldid=22323169”