Avaa päävalikko

Jonas Elias Hydén (1. joulukuuta 1896 Tukholma18. tammikuuta 1986 Helsinki)[1] oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat saarnaaja Jonas Arvid Hydén ja Cecilia Andersson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Ethel Margaretha Nykoppin kanssa.[2][3]

OpinnotMuokkaa

Hydén kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna1915 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan.[2][3]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.

Hydén liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hänet siirrettiin pataljoonan 1. komppaniaan 9. heinäkuuta 1917.[2][3]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Hydén saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin komppanianpäälliköksi 2. Jääkärirykmentin konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 13. maaliskuuta 1918 alkaen adjutantiksi 1. Jääkärirykmentin 3. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella, Kämärän kylässä ja asemalla sekä Viipurissa.[2][3]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Määrättiin sisällissodan jälkeen Suomen valkoisen kaartin 1. jääkäripataljoonan adjutantiksi. Siirrettiin 14. elokuuta 1918 1. Divisioonan adjutantiksi, 19. joulukuu 1918 yleisesikuntaupseeriksi saman divisioonan esikuntaan ja 5. 8.1921 Kaartin jääkäripataljoonan konekiväärikomppanian päälliköksi. Komennettiin 23. huhtikuuta 1923 ja siirrettiin 12. syyskuuta 1923 toimistoupseeriksi Yleisesikuntaan. Erosi 16. tammikuuta 1924. Toimi sen jälkeen Oy Fazerin musiikkikaupan prokuristina ja konttoripäällikkönä sekä v:sta 1932 johtokunnan jäsenenä. Astui 1. toukokuuta 1933 palvelukseen Suojeluskuntain yliesikuntaan, määrättiin aluksi sotilasohjaajan toimeen ja 16. toukokuuta 1933 viransijaisena hoitamaan intendenttiosaston päällikön tointa, 22. kesäkuuta 1933 vakinaiseen palvelukseen ja hoitamaan sotilasohjaajan tointa sekä 1. helmikuuta 1935 intendenttiosaston päälliköksi. Toiminut 7. kesäkuuta 1937 lähtien Suomen teollisuusliiton puolustusasiain valiokunnan sihteerinä. Sotilashallinnollisen koulun I jakso 1934-1935 ja II jakso 1936.[2][3]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Hydén osallistui talvisotaan intendenttiosaston päällikkönä Kotijoukkojen esikunnassa, missä tehtävässä hän toimi myös välirauhan aikana. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin aluksi samaan tehtävään, kunnes hänet siirrettiin intendentiksi Aunuksen Ryhmään, josta hänet siirrettiin vuonna 1944 huoltopäälliköksi Kotijoukkojen esikuntaan. Vielä samana vuonna hänet siirrettiin Puolustusvoimain Pääesikuntaan päälliköksi 1. intendenttinä. Tehtävästä hän erosi sotien jälkeen ja siirtyi Vakuutusyhtiö Fennia-Patrian apulaisjohtajaksi, kunnes siirtyi vuonna 1946 OY Sako AB:n toimitusjohtajaksi ja palveli yritystä aina vuoteen 1970 saakka.[3]

LuottamustoimetMuokkaa

Hän toimi Helsingin pörssiklubin valtuuston jäsenenä vuodesta 1944 ja Riihimäen Musiikin Ystäväin johtokunnan jäsenenä vuodesta 1946. Metex Osuuskunnan hallituksen jäsenenä hän toimi vuonna 1949 ja Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuodesta 1949 alkaen. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton johtokunnan jäsenenä hän taasen toimi vuodesta 1949 alkaen ja Suomen Punaisen Ristin Riihimäen alaosaston johtokunnan jäsenenä vuodesta 1946 sekä Riihimäen Rotary klubin presidenttinä hän toimi vuosina 1950–1951. Riihimäen kauppalan kulttuurilautakunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1950 alkaen.[2][3]


LähteetMuokkaa

  • Onttonen, Markku: Jääkärikirja Gummerus Jyväskylä 2005 ISBN 951-20-6232-1. (3. p. 2012 ISBN 978-951-20-9103-4 )
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Onttonen 2005: 210.
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

Aiheesta muuallaMuokkaa