Jomsviikingit olivat Jomsborgissa asuneita viikinkejä,[1] jotka muodostivat itsenäisen palkkasotilasveljeskunnan 900-luvun lopulta 1000-luvun alkuun. Heihin viitataan useissa saagoissa erityisesti Jómin viikinkien saagassa (Jómsvíkinga saga), joka kertoo Jomsborgin perustamisesta ja jomsviikinkien vaiheista. Ei ole varmaa, ovatko saagojen jomsviikingit todella olleet olemassa. Jomsborgin olemassaolosta tai sijainnista ei ole myöskään varmaa tietoa, mutta sen sijainniksi on usein esitetty Wolinin saarta.[2]

Veljeskunnan perustamisesta on ristiriitaisia tietoja. Myöhempien tanskalaisten kirjoitusten mukaan jomsviikinkien veljeskunnan ja Jomsborgin linnoituksen perusti Tanskan kuningas Harald Sinihammas 980-luvulla tultuaan poikansa Sven Haaraparran käskystä karkotetuksi. Jomsviikinkien saagassa kerrotaan Svenin kasvatti-isän Palnatoken perustaneen Jomsborgin. Tiedot Jomsborgin suuruudesta vaihtelevat, satamaan on sanottu mahtuneen 30-300 laivaa. Useimmat saagat ovat yhtä mieltä siitä, että jomsviikinkien päällikkönä oli myöhemmin jaarli Sigvald, Skånen kuninkaan Strut-Haraldin poika.

Norjan kuningas Maunu Hyvä tuhosi Jomsborgin 1043. Jomsviikinkien ydin kuitenkin tuhoutui jo aikaisemmin, kun jaarli Sigvald kuoli ennen vuotta 1010. Sigvaldin veljet, Heming ja Thorkel, veivät tuolloin loput jomsviikingeistä Englantiin, jossa heistä tuli osa Knuut Suuren henkivartiostoa.

Vaikka jomsviikinkejä pidettiin taitavina palkkasotilaina, heidän palkkaajiensa merkittävimmät sotaretket päättyivät häviöön. Syynä tähän saattoi olla jaarli Sigvaldin taipumus paeta, kun taistelun lopputulos näytti epävarmalta.

Jomsviikinkien saagan mukaan veljeskunnan säännöt olivat tiukat. Jomsviikinkeihin voitiin hyväksyä voimansa osoittaneet 18–50-vuotiaat miehet, jotka vannotettiin elämään rauhallisesti toisiaan kohtaan. Jokaisen jomsviikingin tuli kostaa toverinsa kuolema, mutta verikostoista päättivät päälliköt. Taistelussa he eivät saaneet näyttää pelkoa. Jomsviikinkien ei myöskään sallittu poistua Jomsborgista yli kolmeksi päivää ilman lupaa tai tuoda naisia linnoitukseen. Sääntöjä rikkoneet erotettiin välittömästi.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Pieni tietosanakirja
  2. Kendrick, T. D. (Thomas Downing): A history of the Vikings. Mineola, NY: Dover Publications, 2004. 54029260. ISBN 048643396X, 9780486433967. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa