Johnny Weissmuller

yhdysvaltalainen näyttelijä ja olympiauimari

Johnny Weissmuller (syntyjään Johann, virallisesti unkarilais-saksalaisittain János Weißmüller, 2. kesäkuuta 1904 Freidorf, Itävalta-Unkari (nyk. Romania) – 20. tammikuuta 1984 Acapulco, Meksiko) oli yhdysvaltalainen uimari ja viisinkertainen olympiavoittaja vuosien 1924 ja 1928 olympialaisissa sekä Tarzan-elokuvien pääosanäyttelijä vuosina 1932–1948.

Johnny Weissmuller
Johnny Weissmuller 1940-luvulla.
Johnny Weissmuller 1940-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt2. kesäkuuta 1904
Freidorf, Itävalta-Unkari
Kuollut20. tammikuuta 1984 (79 vuotta)
Acapulco, Meksiko
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti uimari, elokuvanäyttelijä
Muut tiedot
Aktiivisena kilpauimarina 1920-luvulla,
näyttelijänä 1930-luvulta 1950-luvulle
Merkittävät teoksetTarzanin rooli
Tunnustukset 5 olympiakultamitalia
Aiheesta muualla
Kotisivu

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Johnny Weissmuller syntyi 2. kesäkuuta 1904 Freidorfissa, joka kuului silloin Unkariin mutta nykyisin Romaniaan. Hän sai kasteessa unkarinkielisen etunimen János ja sen saksankielisen vastineen Johann. Hänen vanhempansa Petrus Weißmüller ja Elisabeth (Erzsebet) o.s. Kersch olivat etnisiä itävaltalaisia ja roomalaiskatolisia.[1]

Weissmullerit purjehtivat tammikuussa 1905 siirtolaisina Yhdysvaltoihin Rotterdamista lähteneellä laivalla. He asettuivat aluksi Windberiin Pennsylvaniaan, missä isä-Petrus työskenteli hiilikaivoksissa. Windberissä perheeseen syntyi toinen poika, Petrus (Peter) nuorempi. Sen jälkeen perhe muutti Chicagoon. Kun isän liiketoimet epäonnistuivat, hän alkoi juoda ja pahoinpidellä perhettään. Petrus jätti perheensä vuonna 1916, ja avioero myönnettiin vuonna 1925.[2]

Johnny Weissmuller alkoi uida kahdeksanvuotiaana. Uintiharrastuksensa myötä hän jätti vandalismin, varastelun ja jengitappelut, joihin hän oli ajautunut jo lapsena. Weissmuller lopetti koulunkäynnin 12-vuotiaana ja sai työn hissipoikana. Vuonna 1916 hän liittyi NMKY:n uintijoukkueeseen.[3]

UimarinaMuokkaa

 
Johnny Weissmuller uintikilpailussa heinäkuussa 1922.
Mitalit
Maa:   Yhdysvallat
miesten uinti
  Olympialaiset
  Kultaa Pariisi 1924 100 m vapaauinti
  Kultaa Pariisi 1924 400 m vapaauinti
  Kultaa Pariisi 1924 4 x 200 m vapaauinti
  Kultaa Amsterdam 1928 100 m vapaauinti
  Kultaa Amsterdam 1928 4 x 200 m vapaauinti
  Olympialaiset
miesten vesipallo
  Pronssia Pariisi 1924 hyökkääjäpelaaja

Weissmuller pääsi vuonna 1920 Illinois Athletic Club of Chicagoon Bill Bacharachin valmennukseen. Hänen uintiasentonsa oli epätavallisen korkea, mutta hän oli jo hyvin nopea. Bacharach ja seuran muut valmentajat hioivat Weissmullerin tekniikkaa. Hän voitti ensimmäisissä virallisissa kilpailuissaan AAU:n mestaruuden vuonna 1921, ja pysyi voittamattomana koko uransa ajan. Ensimmäiset kansalliset mestaruutensa hän voitti vuonna 1922. Sen jälkeen hän paransi maailmanennätyksiä useaan kertaan.[4] Heinäkuussa 1922 Weissmuller rikkoi Duke Kahanamokun 100 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen uimalla ajan 58,6.[5]

Jotta Weissmuller saisi Yhdysvaltain passin ja pääsisi edustamaan maata Pariisin kesäolympialaisiin 1924, Weissmullerit väärensivät Euroopassa syntyneen Johnnyn syntymätodistuksen vaihtamalla veljesten ikäjärjestyksen ja syntymäpaikat.[6]

Vuonna 1924 Pariisissa Weissmuller voitti olympiakultaa 100 metrin vapaauinnissa, 400 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä sekä olympiapronssia Yhdysvaltojen vesipallojoukkueessa.[5] Lisäksi hän sai Ranskan presidentiltä erikoispalkinnon suorituksistaan. Olympiamenestys teki Weissmullerista Yhdysvalloissa kuuluisuuden.[7]

Olympialaisten välivuosina Weissmuller jatkoi maailmanennätysten tehtailua. Vuonna 1927 hän alitti 100 jaardin vapaauinnissa 50 sekuntia ajalla 49,8.[8] Vuoden 1928 kesäolympialaisissa Amsterdamissa Weissmuller voitti kultaa 100 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä.[5] Hän lopetti kilpauransa seuraavana vuonna.[9]

Urallaan Johnny Weissmuller ui kymmeniä maailmanennätyksiä, lähteistä riippuen joko 28[10] tai 67[11]. Kilpauransa jälkeen Weissmuller sai rahakkaan sopimuksen BVD-uintivarusteiden markkinoijana.[12]

NäyttelijänäMuokkaa

 
Weissmuller ja Maureen O'Sullivan elokuvassa Tarzan ja salainen aarre (1941).

Weissmullerin ensimmäinen elokuvarooli oli pieni sivurooli viikunanlehteen pukeutuneena Aadamina Paramountin elokuvassa Glorifying the American Girl (1929).[13]

Weissmuller sai Tarzanin roolin MGM:ltä vuonna 1932. Ohjaaja W. S. Van Dyke piti Weissmulleria juuri oikeannäköisenä rooliin, jossa ei tarvinnut juurikaan näytellä. MGM osti Weissmullerin irti BVD:ltä ja teki hänen kanssaan seitsenvuotisen sopimuksen, jossa Weissmullerin palkka oli aluksi 250 dollaria viikossa ja lopulta 2000 dollaria viikossa. Sopimus velvoitti Weissmullerin myös eroamaan vaimostaan.[14]

Weissmullerin ensimmäinen Tarzan-elokuva Tarzan – viidakon valtias (1932) oli suurmenestys ja teki Weissmullerista tähden ympäri maailmaa. Weissmullerin vastanäyttelijänä Janen roolissa tässä ja seuraavissakin elokuvissa oli Maureen O’Sullivan. Myös seuraavat Tarzan-elokuvat menestyivät hyvin. Weissmuller esiintyi uransa aikana kaikkiaan 12 Tarzan-elokuvassa 16 vuoden aikana. Niistä kuusi ensimmäistä olivat MGM:n ja loput RKO:n tuottamia. Tarzan-kirjailija Edgar Rice Burroughs ei koskaan pitänyt Weissmullerin elokuvien vähäpuheisesta Tarzanista, koska tässä ei ollut kirjojen Tarzanin sivistyneisyyttä. Myös Weissmuller lopulta tympääntyi Tarzaninsa töksähtelevään puhetapaan. Tarzan-elokuvien tekemistä hän kuitenkin aina kertoi rakastaneensa, etenkin eläinten vuoksi.[15]

Weissmullerin Tarzan-elokuvat ilmestymisjärjestyksessä:

Vaikka Weissmuller ei ollutkaan ensimmäinen elokuva-Tarzan, hän oli ensimmäinen, joka yhdistetään nyttemmin perinteiseen ululoivaan ja jodlaavaan Tarzan-huutoon. jodlauksen Weissmuller oli opetellut saksalaisissa ja itävaltalaisissa sukutapaamisissa Chicagossa. Elokuvien Tarzan-huudossa tosin oli mukana myös äänistudiolla lisättyjä elementtejä. Weissmullerilla oli aina ollut tavallista korkeampi ääni, koska hän oli lapsena kolhinut äänihuulensa paaluaitaan.[16]

Kun RKO oli irtisanonut Weissmullerin, Columbia Studios palkkasi hänet Viidakko-Jim-elokuvasarjan pääosaan vuosiksi 1948–1955.[17] Sen jälkeen Weissmuller näytteli pääosaa 26-osaisessa Viidakko-Jim-televisiosarjassa vuosina 1955–1956.[18]

Weissmuller teki vielä vuonna 1976 cameoroolin elokuvassa Won Ton Ton – Superstar.[19]

YksityiselämäMuokkaa

 
Weissmuller toisen vaimonsa Lupe Vélezin kanssa vuonna 1934.

Johnny Weissmuller oli naimisissa kaikkiaan viisi kertaa. Hänellä oli kolme lasta, joista yksi oli näyttelijä Johnny Weissmuller, Jr..

Vapaa-aikanaan Hollywoodissa Weissmuller purjehti usein näyttelijäystäviensä kanssa Kalifornian vesillä.[20] Hän opetteli myös pelaamaan golfia ja kehittyi lajissa lähes ammattilaistasoiseksi pelaajaksi.[21]

Vuonna 1927 Weissmuller pelasti veljensä kanssa 11 järvilaivaonnettomuudessa veden varaan joutunutta ihmistä.[22]

Weissmuller liittyi 1950-luvulla näyttelijäystäviensä sijoittajaryhmään, joka sijoitti rahaa useisiin kohteisiin Kaliforniassa. Jotkin niistä menestyivät, jotkin eivät.[23] 1950-luvun alussa ryhmä osti Los Flamingos -hotellin Acapulcossa Meksikossa, missä Weissmullerilla oli tapana käydä useita kertoja vuodessa.[24] Lisäksi Weissmuller muun muassa markkinoi erilaisia tuotteita radiossa ja televisiossa, juonsi uintiaiheista sarjaa, sijoitti epäonnisesti uima-allasyhtiöön, työskenteli Las Vegasissa PR-töissä ja avasi Jungle Hut -nimisen ravintolan.[25]

Weissmuller sai lonkkamurtuman vuonna 1973, minkä jälkeen hänen viimeiset elinvuotensa olivat täynnä sairaskohtauksia ja muita terveysvaivoja.[26] Viimeisen kerran Weissmuller esiintyi julkisuudessa vuonna 1976, kun hänet nimitettiin kehonrakentajien killan kunniagalleriaan. Vähän sen jälkeen hän muutti hoivakotiin ja vuonna 1980 Los Flamingos -hotelliin. Viimeisenä elinvuonnaan hän asui kotonaan Acapulcossa, missä hän kuoli 20. tammikuuta 1984.[27]

Weissmuller vieraili lyhyesti Suomessa keväällä 1972 Tarzan-sarjakuvakirjojen pohjoismaisen kustantajan kutsumana[28].

LähteetMuokkaa

  • Weissmuller Jr., Johnny & Reed, William & Reed, W. Craig: Tarzan, My Father. ECW Press, 2002. ISBN 1-55022-522-7.

ViitteetMuokkaa

  1. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 23.
  2. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 24–28.
  3. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 29–33.
  4. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 33–38.
  5. a b c International Swimming Hall of Fame, Honorees, Johnny Weissmuller (USA) (Arkistoitu – Internet Archive). Retrieved March 13, 2015.
  6. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 38–40.
  7. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 40–41.
  8. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 42–45.
  9. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 45.
  10. https://www.olympic.org/johnny-weissmuller
  11. http://www.johnnyweissmuller.ro/main_eng.html
  12. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 45–46.
  13. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 49.
  14. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 53–57.
  15. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 58–70.
  16. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 31–32.
  17. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 124, 143.
  18. Jungle Jim (1955) The Movie Database. Viitattu 29.11.2022.
  19. Won Ton Ton, the Dog Who Saved Hollywood TV Guide. Viitattu 29.11.2022.
  20. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 76.
  21. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 85.
  22. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 47.
  23. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 107–108.
  24. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 115.
  25. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 172–181.
  26. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 181–186.
  27. Weissmuller, Reed & Reed 2002, s. 190–198.
  28. Kaikkonen, Raija: Tarmanganit tapasivat Tarzaninsa. Helsingin Sanomat, 3.5.1972, s. 10. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johnny Weissmuller.