John McArthur

John McArthur (16. maaliskuuta 1791 – 28. heinäkuuta 1862) oli brittiläinen merijalkaväen upseeri ja vesivärimaalari. Hän toimi pohjoisessa Australiassa nykyisen Pohjoisterritorion alueella sijaitsevan Port Essingtonin siirtokunnan komentajana kesäkuusta 1839 joulukuussa 1849 tapahtuneeseen siirtokunnan hylkäämiseen asti. Vuonna 1857 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.

McArthurin vanhemmat olivat James McArthur ja Katherine Hawkins. Hänen isoveljensä Hannibal oli uraauurtava paimentolainen Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa.

Kapteenin arvoinen McArthur oli vuonna 1838 osana James John Gordon Bremerin retkikuntaa, joka perusti Port Essingtonin siirtokunnan. Hänestä tuli siirtokunnan virallinen komentaja kesäkuussa 1839 Bremerin poistuessa, mutta hän oli ollut epävirallisesti johdossa jo alusta alkaen. Hänen johtajuudellaan oli ilmeisesti suuri merkitys siirtokunnan selviytymisen kannalta.

McArthur yritti Port Essingtonin komentajana kitkeä alaistensa keskuudesta alkoholismia, mihin miehet olivat syrjäisen sijainnin ja virikkeiden puutteen takia taipuvaisia. Hän rankaisi juopottelusta viikon jalkarautoihin sulkemisella, minkä lisäksi hän yritti järjestää alaisilleen aktiviteettejä, kuten voimistelua ja regatan. Alkoholiongelman lisäksi myös sisäiset konfliktit piinasivat siirtokuntaa – Thomas Henry Huxley, joka vieraili Port Essingtonissa vuonna 1849, kuvaili McArthurin ja muiden upseerien välistä keinottelua, juonittelua ja klikkiytymistä samanlaiseksi kuin mongolivaltakunnan kaanin hovissa. Paikallisten alkuperäisasukkaiden kanssa sen sijaan ei esiintynyt ongelmia ja tahot elivät yhteisymmärryksessä. Ainoastaan kerran vuonna 1847 tapahtui välikohtaus, jossa alkuperäisasukasmies sai surmansa brittien käsissä.

Port Essingtoniin sijoitettuna McArthur maalasi jonkin verran vesivärimaalauksia kollegansa Owen Stanleyn tavoin. Hänen teostensa kohteet olivat yleensä idyllisempiä kuin Stanleyn. Hänen vuonna 1839 maalaamaansa teosta View of Victoria, Port Essington, Northern Australia käytetään usein Port Essingtonia kuvattaessa.

Vuoden 1849 marraskuussa Port Essingtoniin saapui Henry Keppelin komentamassa HMS Meanderissa tieto, että siirtokunta oli määrätty hylättäväksi. McArthur määräsi Port Essingtonin asukkaat Meanderin kyytiin, ja alus lähti matkalle kohti Sydneytä, minne saavuttiin 7. helmikuuta 1850.

Kolme kuukautta Sydneyyn saapumisensa jälkeen McArthur matkusti työkyvyttömäksi todettuna Rattlesnake-aluksessa Englantiin. Hän ei enää matkustanut Englannin ulkopuolelle. Vuonna 1857 hän sai ylennyksen kenraalimajuriksi. Hän kuoli 71-vuotiaana 28. heinäkuuta 1862.

Perhe

McArthur sai vaimonsa Maryn kanssa seitsemän poikaa. Heistä kaksi lähti hänen mukanaan Port Essingtoniin ja asui siellä hänen komentajuutensa ajan: James H. McArthur lähti HMS Britomartin kyydissä syyskuussa 1841, mutta John A. McArthur pysyi siirtokunnassa koko sen olemassaolon ajan ja seurasi isäänsä Sydneyyn ja myöhemmin Englantiin.

Lähteet

• Allen, Jim: Port Essington: The Historical Archaeology of a North Australian Nineteenth Century Military Outpost. Sydney University Press, 2008. ISBN 978-1920898878. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)