John Hay vuonna 1897.

John Milton Hay (8. lokakuuta 18381. heinäkuuta 1905) oli yhdysvaltalainen journalisti, poliitikko ja diplomaatti.

Hay osallistui Yhdysvaltain sisällissotaan pohjoisvaltioiden puolella, ja hänet ylennettiin majuriksi. William McKinleyn tultua presidentiksi Hay nimitettiin suurlähettilääksi Britanniaan. Hänestä tuli McKinleyn ulkoministeri vuonna 1898, ja hän neuvotteli Espanjan–Yhdysvaltojen sodan päättäneen rauhansopimuksen. Theodore Rooseveltin noustua presidentiksi McKinleyn murhan jälkeen Hay jatkoi ulkoministerinä kuolemaansa asti.

Hay oli 1861–1865 Abraham Lincolnin yksityissihteerinä ja osallistui myös sisällissotaan. Hän oli 1865–1870 lähetystön sihteerinä Euroopassa, 1871–1875 New York Tribunessa toimittajana, 1879–1881 ulkoasiain alivaltiosihteerinä, 1897–1898 lähettiläänä Lontoossa, missä varsinkin koetti vahvistaa Englannin ja Yhdysvaltain ystävyyttä. Vuosina 1898–1905 hän oli ulkoasiainministerinä ja johti 1898 rauhanneuvotteluja Espanjan kanssa. Hän teki 1901 Englannin kanssa Keski-Amerikkaa koskevan Hayn–Pauncefoten sopimuksen, joka jätti Panaman kanavan rakentamisen Yhdysvaltain haltuun. Kiinassa hän ajoi boksarikapinan jälkeen avoimen oven politiikkaa. Hän sai 1903 Englannin kanssa aikaan sopimuksen Alaskan rajan määräämisestä sovinto-oikeudessa, joka tuomitsi Yhdysvaltain eduksi. Hän teki uuden Panaman tasavallan kanssa kanavanrakennusta koskevan sopimuksen 1903.[1]

Hay julkaisi suosittuja runoelmia (muun muassa Pike County Ballads) ja yhdessä John George Nicolayn kanssa Lincolnin laajan elämäkerran 1890.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Hay, John, Tietosanakirja osa 3, palsta 189, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muuallaMuokkaa