Johannes Ulvichius (noin 1600 Viipuri1652 Tukholma) oli suomalainen Inkerinmaalla ja Ruotsissa vaikuttanut pappi ja runoilija.[1]

Ulvichiuksen isä Jon (Joen) Eriksson Ulvik toimi Viipurin linnan varus- ja kangasmestarina. Hän kävi kouluja Viipurissa, Turussa ja vuosina 1614–1616 Gävlessä. Tämän jälkeen Ulvichius opiskeli vuodesta 1616 alkaen Uppsalan yliopistossa ja teki myös opintomatkan Helmstedtiin 1618.[1]

Ulvichius toimi vuodesta 1621 alkaen Venäjältä vallatun Ivangorodin ruotsalaisen seurakunnan luterilaisena kirkkoherrana ja vuodesta 1627 Inkerinmaan rovastina vuoteen 1642 saakka jolloin hän erosi virasta. Tämän jälkeen hän asettui asumaan Turun seudulle, luultavasti Paraisille. Vuoden 1646 tienoilla Ulvichius muutti Tukholmaan jossa hän myös kuoli.[1]

Ulvichius kirjoitti 1617 Uppsalassa julkaistun runon Gävlen ylistys. Myöhemmin hän kirjoitti latinankielisen ylistysrunon Carmen panegyricum 1640-luvulla rakennetun Mietoisten kappelikirkon kunniaksi sekä alttarirunon kirkolle. Gregorius Hallenius kopioi 1730-luvulla nämä runot paperitauluilta Mynämäen historiaansa ja runot säilyivät näin muistissa vaikka paperitaulut myöhemmin hävisivätkin. Ulvichius kirjoitti myös ruotsinkielisen ylistysrunon Ähreskrift kappelikirkon rakennuttajalle Inkerinmaan maaherrana toimineelle Henrik Flemingille, tämä runo painettiin Turussa 1647. [1]

Teoksia

muokkaa
  • Oratio panegyrica. De liberalitate incolarvm inclytae & gloriosae Sueonum urbis Gevaliae in Gestricia, erga musarum cultores largissima. Concinnata [et] loco validictionis. a Johanne Jonae Vl. vichio Wiburg. In concione [et] frequentia copiosa primatum quorundam eiusdem urbis, cum laborum tam publicorum quam privatorum in informatione juventutis ibidem ultra biennium exantlatorum finem fecisset, in auditorio habita postridie idus februarias anni Christi MDCXVII. Upsaliae excudebat Eschillus Matthiae, anno ut supra 1617
  • Ähresrift [!] öfwer thet cappellet som ... h. Hendrich Flemming, til Lechtis, Ekeby och Isenhof etc. fordom öfwerste och gubernator öfwer Narfwen och Ingermanland och nu krijgz-rådh och general munster commissarius öfwer Finland, mz [!] sin bekostnadt hafwer vthaf grund låtit vpbyggia, vthi Wirmo sochn, åhr efter Christi födhelse 1645. Acad. typogr., Åbo 1647

Lähteet

muokkaa

Asiasta muualla

muokkaa