Johannes Harvio

suomalainen maanmittaushallituksen insinööri

Johannes Harvio, sukunimi aik. Hagan (19. kesäkuuta 1864 Sortavala24. marraskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen maanmittaushallituksen yli-insinööri.[1][2][3]

Harvion vanhemmat olivat kauppias Lauri Hagan ja Amalia Katarina Saukko. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1883 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1886 ja filosofian maisteriksi 1890. Maanmittausinsinööriksi Harvio valmistui 1887 Polyteknillisestä opistosta. Harvio teki 1908 opintomatkan Ruotsiin ja Itävaltaan. [1][2][3]

Harvio toimi aluksi vuodesta 1892 varamaanmittarina Vaasan läänissä. Hän hoiti vuodesta 1898 insinöörin virkaa maanmittaushallituksessa ja viran vakinaiseksi haltijaksi hänet nimitettiin 1905. Harvio oli osastonpäällikkönä 1916–1918 ja yli-insinööriksi 1918–1931.[1][2][3]

Harvio oli Maanmittariyhdistyksen aikakauskirjan toimittajana 1904–1913 ja uudelleen vuodesta 1931 alkaen. Häarvio julkaisuihin kuuluivat Havaintoja maanmittaus- ja jako-oloista Ruotsissa ja Itävallassa ja Maatilain osittamiset v:n 1809 jälkeen. Hän otti osaa Suomen maanmittarikunnan 300-vuotispäivänä ilmestyneen Suomen maanmittauksen historian toimitustyöhön ja hän oli Maanmittariyhdistyksen kunniajäsen. Hän oli yhdistyksen hallituksen jäsen 1902–1914 ja yhdistyksen puheenjohtaja 1908–1914.[2][3]

Johannes Harvio oli naimisissa vuodesta 1906 Charlotta Wilhelmina Ranckenin kanssa.[1]

Julkaisuja

muokkaa
  • Havaintoja maanmittaus- ja jako-oloista Ruotsissa ja Itävallassa: kertomus valtioavulla v. 1908 tehdystä matkasta. Maanmittaushallitus, Helsinki 1909
  • Maatilain osittamiset Ruotsinvallan aikana. Porvoo 1933
  • Maatilain osittamiset vuoden 1809 jälkeen. Porvoo 1933

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. a b c d 70-vuotias. Yli-insinööri Johannes Harvio, Helsingin Sanomat, 19.06.1934, nro 162, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.06.2024
  3. a b c d Johannes Harvio, Suomen maamittari-yhdistyksen aikakauskirja, 01.12.1935, nro 12, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.06.2024