Johanneksen evankeliumin 1. luku

Johannes 1 on Johanneksen evankeliumin ensimmäinen luku Uudessa testamentissa kristittyjen Raamatussa. Kirja, joka sisältää tämän luvun, on anonyymi, mutta varhainen kristillinen traditio on yhdenmukaisesti todistanut, että Johannes laati tämän evankeliumin.

Teksti

• Alkuperäinen teksti on kirjoitettu koineen kreikaksi.
• Eräitä vanhimpia käsikirjoituksia, jotka sisältävät tämän luvun, ovat:
  • Papyrus 75 (kirjoitettu n. 175–225 jKr.)
  • Papyrus 66 (200 jKr.; kokonainen)
  • Papyrus 5 (n. 250 jKr.)
  • Papyrus 119 (n. 250 jKr.; jäljellä: jakeet 21–28, 38–44)
  • Papyrus 106 (3. vuosisata)
  • Codex Vaticanus (n. 325–350)
  • Codex Sinaiticus (n. 350; kokonaan)
  • Papyrus 120 (4. vuosisata; jäljellä: jakeet 25–28,38–44)
  • Codex Bezae (n. 400)
  • Codex Washingtonianus (n. 400)
  • Codex Alexandrinus (n. 400–440; melkeinen kokonainen)
  • Codex Ephraemi Rescriptus (n. 450; jäljellä: jakeet 4–40)
  • Codex Borgianus (5. vuosisata; jäljellä: jakeet 24–32 kreikaksi; 16–23sahidin koptiksi)
  • Papyrus 55 (6. vuosisalta 7. vuosisadalle; jäljellä: jakeet 31–33, 35–38).
  • Papyrus 59 (7. vuosisata; jäljellä: jakeet 26, 28, 48, 51).

• 
  Papyrus 75, sivu sisältää Luukaksen evankeliumin (luvut 24:51–53) lopun sekä Johanneksen evankeliumin (luvut 1:1–16*) alun
• 
  Papyrus 120, Joh. 1:25–28
• 
  Codex Bezae, Joh. 1:1–16
• 
  Codex Alexandrinus, Joh. 1:1–7.

Analyysi

Johanneksen evankeliumin alku Westcot&Hortin laitoksessa.

Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa on 51 jaetta ja se voidaan jakaa kolmeen osaan:

Hymni Sanalle (jakeet 1–18)

Katso myös: Joh. 1:1: Raamatun vastineet

Ensimmäistä osaa (jakeet 1–18) on usein kutsuttu Hymniksi Sanalle ja se on esipuhe koko evankeliumille, todeten, että Logos on "Jumala" ("jumalallinen", "jumalan kaltainen" tai "jumala" joidenkin käännöksien mukaan).

Vertailuja voi tehdä näiden jakeiden ja 1. Mooseksen kirjan kerrontatavan välillä: sama fraasi Alussa esiintyy ensin, kun painotetaan eroa pimeyden (maa oli autio ja tyhjä, 1. Moos. 1:2) ja valon välillä (kyky nähdä asioita, joita pimeys ei ymmärtänyt tai jotka pimeys kätki, Joh. 1:5).

John Wesley tiivisti Johanneksen evankeliumin 1. luvun jakeet seuraavasti:

• Joh. 1:1–2 kuvaa asioiden tilaa ennen luomista
• Joh. 1:3 kuvaa asioiden tilaa luomisessa
• Joh. 1:4 kuvaa asioiden tilaa ihmisen viattomuuden aikana
• Joh. 1:5 kuvaa asioiden tilaa ihmisen lankeemuksen aikana

Pulpit Commentaryn kirjoittajien mukaan "selittäjät ovat ymmärtäneet eri tavoin" fraasin "ihmisten valo" (Johannes 1:4). John Calvin oletti, että sillä tarkoitettiin "ymmärtämistä" — "että ihmisten valo ei ollut tavanomainen kuvaus, mutta se oli yhdistynyt ymmärryksen valoon", ja siinä ihminen eroaa eläimistä. Hengstenberg pitää sitä, seurauksena monista assosiaatioista "valon" ja "pelastuksen" välillä Pyhässä kirjoituksessa, pelastuksen vastineena; Christoph Ernst Luthardt pitää sitä "pyhyyden" vastineena ja monet "ikuisen elämän" vastineena, mistä seuraisi paljon toistoa."

Johannes 1:5.n englanninkieliset käännökset kääntävät vaihtelevasti kreikan κατελαβεν "ymmärtämisenä" (esim. The New King James Version: "the light shines in the darkness, and the darkness did not comprehend it" - valo loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt), mutta toisissa käännöksissä merkitys on annettu käyttämällä kuvaa pimeyden ja valon välisestä taistelusta: "the light shines in the darkness, and the darkness has not overcome it" - valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole sitä voittanut (Revised Standard Version). Jakeet 10 ja 11 toteavat, että "He was in the world, and the world was made through Him, and the world did not know Him. He came to His own, and His own did not receive Him" - Hän oli maailmassa, ja maailma oli tehty Hänen kauttaan, ja maailma ei tuntenut Häntä, mutta teologit esittävät erilaisia tulkintoja näistä jakeista. Wesley näki, että "maailmassa" tarkoittaa "luomisesta saakka", Pulpit Commentary kirjoittaa Sanan ennen luomista tapahtuvasta toiminnasta ja Joseph Benson, että "Hän oli maailmassa... alusta asti, usein ilmestyen, ja tehden tunnetuksi palvelijoilleen, patriarkoille ja profeetoille jumalallisen tahdon, unissa ja näyissä, ja monilla muilla tavoilla", kun taas Albert Barnesin mielestä, "Hän oli maailmassa [...] viittaa, luultavasti, ei hänen esi-olemassaoloonsa, vaan tosiasiaan, että hän inkarnoitui; että hän asui ihmisten keskellä".

Yhteenveto vertailusta pimeyden ja valon välillä esiintyy toteamuksessa "lain välitti Mooses [...] armon ja totuuden toi Jeesus Kristus (Johannes 1:17). Tässä Johannes onnistuneesti silloittaa aukon lukijalle — mukaanlukien juutalaiset Tooran lukijat — Laista siihen yhteen, joka täyttäisi Lain (sellainen kuin vaatimus eläimen uhraamisesta syntien anteeksiantamiseksi, Kirje heprealaisille 9:22), eli Jeesukseen.

Johannes Kastajan todistus (jakeet 19–34)

Toinen osa (jakeet 19–34) näyttää valmistelun, jota Johannes Kastaja oli tekemässä Messiaan tuloa varten, Messiaan saapumisen ja Messiaan ensimmäiset opetuslapset. Johannes on esitelty jakeessa 6 ("mies Jumalan lähettämä") ja hänen todistajansa, jo lukijan tuntema, on jo palautettu mieleen: "Tämä on se, josta kerroin sinulle". Kreikkalaisessa tekstissä on mennyt aikamuoto (εἶπον) mutta sekä Charles Ellicott että the Cambridge Bible for Schools and Colleges käyttää preesensiä käännöksessä kuten "John bears witness" - Johannes todistaa. Jakeet 19–34 esittävät Johanneksen manifestin papeille ja leeviläisille, jotka fariseukset olivat lähettäneet tutkimaan hänen sanomaansa ja tarkoitustaan. Vastauksena heidän tiedusteluihinsa Johannes tunnustaa, että hän ei ole Messias, ei uudelleen ilmestynyt profeetta Elias (kontrastina Matteus 11:14, jossa Jeesus sanoo, että Johannes on "Elias, joka pitää tulla"), eikä "profeettakaan".

Johannes paljastaa sitten, että kun tulee se, jonka sandaalien nauhojakaan hän ei kelpaa avaamaan - puhumattakaan kastamaan Häntä, niin kuin hän oli kastanut monet siihen mennessä. Jo Seuraavana päivänä Messias ilmestyy Johannes Kastajan eteen ja hän tunnistaa Jeesuksen Jumalan Karitsaksi, josta hän oli puhunut (jae 30).

Evankeliumin kirjoittaja jakaa tämän tapahtumasarjan neljään 'päivään': päivää (tai ajanjaksoa), jona Jerusalemin delegaatio tapasi Johanneksen tiedustellakseen hänen identiteettiään ja tarkoitustaan (jakeet 19–29), seuraa toinen päivä, jolloin Johannes näkee Jeesuksen tulevan häntä kohti (jae 29), ja "jälleen seuraavana päivänä" hän ohjaa omat opetuslapsensa seuraamaan Jeesusta (jakeet 35–37). Neljäntenä 'päivänä' (jae 43) Jeesus halusi mennä Galileaan ja kutsui Filippuksen seuraamaan häntä. Bengel kutsuu näitä "Suuriksi Päiviksi!"

Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset (jakeet 35–51)

Kun luku etenee, evankeliumi kuvaa, miten Jeesus kutsuu ensimmäiset opetuslapsensa, Andreaksen ja yhden nimeämättömän opetuslapsen (jakeet 35–40). Nimeämätön opetuslapsi oli mahdollisesti Johannes, evankeliumin kirjoittaja. Andreas löytää veljensä Simonin (jakeet 41–42), ja Jeesus muuttaa Simonin nimen Keefaaksi (Pietari) (jae 42). Keefas, alun perin kreikkaa: Κηφᾶς (Kēphâs), tarkoittaa "kalliota" (Young's Literal Translation) tai "kiveä" (King James Version). Tämä tarjosi voimakkaan analogian siihen rooliin, joka Pietarilla olisi ristiinnaulitsemisen; johtaa kirkon kehittämistä. Nimimuutoksia esiintyy toisissa paikoissa Raamatussa ja ne tuovat esiin Jumalan auktoriteetin ja yhtä hyvin sen, mitä tuosta henkilöstä tulisi, mitä hän tekisi tai oli tehnyt, kuten Abram muuttui Abrahamiksi ja Jaakob Israeliksi. Jeesuksen ensimmäinen aktiivinen voiman osoitus oli Natanaelille, joka oli läpeensä vaikuttunut, kun Jeesus tiesi ennalta hänen luonteensa.

Näissä jakeissa Jeesukselle annetaan seuraavat nimet:

• Jumalan Karitsa (jakeet 29, 35)
• Jumalan Poika (jakeet 34, 49)
• Rabbi, tarkoittaen Opettajaa tai Mestaria (jakeet 38, 49)
• Messias, tai Kristus (jae 41)
• se, josta Mooses kirjoitti laissa (jae 45, viitaten 5. Moos. 18:15: "Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun kaltaiseni. Häntä teidän tulee kuunnella.")
• Nasaretin Jeesus, Joosefin poika (jae 45)
• Israelin Kuningas (jae 49)
• Ihmisen Poika (jae 51).

Kronologia

Kohdat 1:19 - 2:1 sisältävät silminnäkijän kronologisen todistuksen:

• Päivä 1: Juutalaiset lähettivät pappeja ja leeviläisiä Jerusalemista kysymään Johannes Kastajalta (Johannes 1:19–1:28).
• Päivä 2: ("seuraava päivä"): Johannes näki Jeesuksen tulevan häntä kohti, ja sanoi, "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!..."(Johannes 1:29–1:34).
• Päivä 3: ("jälleen, seuraavana päivänä"): Johannes seisoi kahden opetuslapsensa kanssa, ja katsoessaan Jeesusta, kun tämä käveli, hän sanoi, "Katsokaa: Jumalan Karitsa!" Kun opetuslapset kuulivat hänen sanansa, he lähtivät seuraamaan Jeesusta. Yksi heistä mainitaan nimeltä "Andreas, Simon Pietarin veli"; toinen, jota ei nimetä, on silminnäkijä, evanliumin kirjoittaja Johannes (Johannes 1:35–1:40).
• Päivä 4: (yksi päivä myöhemmin sen jälkeen, kun Andreas ja Johannes viettivät Jeesuksen kanssa lopun kolmatta päivää): Andreas toi Simon Pietarin Jeesuksen luo (Johannes 1:41–1:42).
• Päivä 5: ("seuraava päivä"; Päivä 1 matkalla Kaanaan): Filippus ja Natanael seurasivat Jeesusta (Johannes 1:43–1:51).
• Päivä 6: (Päivä 2 matkalla Kaanaan): Matka Galileaan (Johannes 1:43).
• Päivä 7: ("kolmantena päivänä"): Häät Galilean Kaanassa (Johannes 2:1).

Liturginen käyttö

Latinalaisessa Katolisen kirkon riitissä ja läntisessä ortodoksisessa riitissä Johanneksen evankeliumin ensimmäiset 14 jaetta on tunnettu "Viimeisenä Evankeliumina", kun ne resitoidaan tridentiinimessun lopussa. Tämä eri kuin Evankeliumin julistus, joka esiintyy paljon aikaisemmin palveluksessa.

Lopetuskaavan Ite Missa est resitoimisen jälkeen pappi lukee Viimeisen Evankeliumin latinaksi vasemmalla puolellaan olevasta alttarikortista. Jakeen 14 alussa Et Verbum caro factum est ("Ja sana tuli lihaksi"), he polvistuvat. Läsnä olevat seurakuntalaiset, jotka jäävät seisomaan lukemisen ajaksi, polvistuvat tässä kohdassa, vastaten Deo gratias ("Kiitos Jumalalle") lopuksi.

Tämä rituaali alkoi papin yksityisenä hartautena messun jälkeen. Se ei ole mukana vuoden 1969 Paul VI:n messussa, joka tuli käyttöön Vatikaanin toisen konsiilin jälkeen.

Lähteet

• Pulpit Commentary koskien Johannes 1:tä [Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja käynyt sivustolla 25.1.2016.]
• Benson Commentary koskien Johannes 1:tä [27.1.2016.]
• Barnes' Notes on the Bible koskien Johannes 1:tä [27.1.2016.]
• Ellicotts Commentary for English Readers kosk. Joh. 1 [28.1.2016.]
• Cambridge Bible for Schools and Colleges kosk. Joh. 1 [28.1.2016.]
• Bengel's Gnomon of the New Testament kosk. Joh. 1 [31.1.2016.]
• Exegetical Commentary on John 1 (verses 1:19 - 51). Study by: W. Hall Harris III

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johanneksen evankeliumin 1. luku Wikimedia Commonsissa