Johann Peter Uz
Johann Peter Uz (1720 Ansbach – 1796 Ansbach) oli saksalainen runoilija. Hän oli salainen oikeusneuvos ja Landgerichtin päällikkö. Hän ystävystyi opiskeluaikana Johann Wilhelm Ludwig Gleimin ja Johann Nikolaus Götzin kanssa. Hän teki yhdessä Götzin kanssa Anakreon-käännöksen ja 1746 meni alkuun omassa runoudessaan leikilliseen anakreonttiseen suuntaukseen. Teoksessa Sieg des Liebesgottes (neljä laulua aleksandriinimitassa, 1753), jonka esikuvana oli Alexander Pope, hän sivalsi satiirisesti Friedrich Gottlieb Klopstockin jäljittelijöitä.[1]
| Johann Peter Uz | |
|---|---|
 Johann Peter Uz |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1720 Ansbach |
| Kuollut | 1796 (75–76 vuotta) Ansbach |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | saksa |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Uzin innostus sai vähitellen vakavamman suunnan. Hän kirjoitti sointuvia ja hillittyjä oodeja, jotka ovat yleviä ja etupäässä ylistävät kaitselmusta, vapautta ja isänmaata. Runossa Theodicee (1755), joka esittää Gottfried Leibnizin maailmankatsomuksen, hän onnistuu nostamaan opettavaisen aiheen tunteen ja mielikuvitukseen maailmaan. Sama koskee vähemmän hänen epikurolaista opetusrunoaan Versuch über die Kunst stets fröhlich zu seyn (1760). Vanhaa muotoa käyttäessään Uz tavoitteli runoon selkeyttä ja ytimekkyyttä. Virkatehtävien kertyessä hän lopetti runoilun julkaistuaan kootut runonsa nimellä Poetische werke.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Uz, Johann Peter, Nordisk familjebok 30. 1920 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Peter Uz Wikimedia Commonsissa
