Johan Lindström
Johan (Jukka) Erik Lindström (8. tammikuuta 1908 – 30. tammikuuta 1953 Kemijärvi) oli suomalainen lentäjä ja lentokoneenrakentaja joka oli Lapin ilmailun uranuurtajia. [1]
Lindströmin vanhemmat Juho Lindström ja Ina Peltonen muuttivat 1908 Petäjävedeltä Rovaniemelle ja he ostivat vuonna 1923 Olkkajärveltä Apukan tilan ja kievarin. Johan Lindströmin veljistä Niilo (1902–1975) toimi myöhemmin autoilijana ja Kalle (1915–1990) oli autonasentajana.[1]
Johan Lindström rakensi 1926 Apukan talon pirtissä veljiensä avustamana ensimmäisen moottorilentokoneensa. Koneen voimanlähteenä oli 18 hevosvoiman Harley-Davidson moottoripyörän moottori ja ohjeet rakentamiseen Lindström todennäköisesti sai Suomen Kuvalehdessä vuonna 1924 ilmestyneestä artikkelista Joka miehen lentokone, artikkelissa oli mukana myös koneen työpiirustukset. Olkkajärven jäällä tehdyissä lentokokeissa heikkotehoinen moottori ei kuitenkaan jaksanut nostaa konetta ilmaan vaan kone teki lyhyitä loikkia. Koneen potkurin rikkoutuminen lopetti nämä kokeilut.[1]
Lindström suoritti asevelvollisuutensa 1926–1927 Santahaminan Ilmailukoulussa lentojoukkojen mekaanikkolinjalla ja hankki näin lisätietoja lentokoneista ja niiden rakentamisesta. Vuosina 1929–1931 hän sitten suunnitteli ja rakensi uuden koneen jonka moottori oli Chevroletista täydennettynä Fordin moottoriosilla. Yksipaikkaisen koneen kangaspäällysteinen runko oli puusta ja vanerista, potkurin Lindström tilasi Veljekset Karhumäki Oy:ltä. Konetta päästiin kokeilemaan maaliskuussa 1931 Olkkajärven jäällä. Kone teki aluksi pitkiä hyppyjä ja sitten noin kahden kilometrin mittaisen lennon 40–50 metrin korkeudessa. Myöhemmillä koelennoilla Lindström pääsi parhaimmillaan 400–500 metrin korkeuteen koneella. Lennot päättyivät kuitenkin 13. huhtikuuta 1931 koneen syöksyttyä nokka edellä järven jäälle. Lindström loukkaantui törmäyksessä lievästi mutta kone vaurioitui korjauskelvottomaksi. Koelennot herättivät huomiota myös sanomalehdissä ja apulaisnimismies Oskari Poikela kuulusteli Lindströmiä mutta häntä vastaan ei ryhdytty toimenpiteisiin.[1]
Lindströmin veljekset perustivat sitten Veljekset Lndström Oy-nimisen yrityksen ja alkoivat rakentaa henkilökuljetuksiin tarkoitettuja 1–2 paikkaisia ikkunallisia tavaratilalla varustettuja vanerisia moottoripyörän perärekiä, "munaperseooppeleita", joita Lapissa varsinkin metsäyhtiöt ja rajavartiosto käyttivät. Johan ja Kalle Lindström liittyivät myös mukaan Rovaniemen Ilmapuolustusyhdistyksen ja Rovaniemen Purjelentokerhon toimintaan. He olivat mukana rakentamassa 1936 Kuukkeli-nimistä liitolentokonetta ja 1938–1939 Rovaniemi II-nimistä harjoituskonetta. Koneiden rakennuspaikkoina olivat Rovaniemen vanha rautatieasemarakennus ja Apukan kievarin pirtti. [1]
Johan Lindström osallistui Suomen ilmapuolustusliiton purjelentokursseille Jämijärvellä ja suoritti purjelennon A-, B- ja C-tutkinnot. Hän toimi sitten purjelennon opettajana sekä Jämijärvellä että Rovaniemellä. Vuonna 1937 Lindström pätevöityi moottorilentäjäksi Suomen Ilmailuklubin lentokurssilla ja hankki samana vuonna myös ammattilentäjän lupakirjan. Hän toimi sitten ansiolentäjänä Lapin alueella Rovaniemen Ylikylä ja Olkkajärvi tukikohtinaan, koneena Lindtrömillä oli Veljekset Karhumäki Oy:ltä ostettu kaksipaikkainen Moth-kone. Lindström suoritti muun muassa henkilökuljetuksia, yleisölennätyksiä, kulonvalvontalentoja. Talvisodan puhkeamnen 1939 lopetti lentotoiminnan ja sotavuosina Lindström palveli pommikonelentäjänä.[1]
Sotien jälkeen Veljekset Lindström aloitti ansiolennot uudelleen 1950 ulkomailta hankitulla nelipaikkaisella Fairchild-koneella. Tukikohtana oli aluksi Rovaniemi mutta pian Lindström siirtyi Ivalon lentokentälle. Hän lensi kullankaivajien huoltolentoja Lemmenjoen Jäkäläpäälle, taksilentoja Ivalon ja Rovaniemen välillä sekä tilauslentoja. Ivalon kentälle rakennettiin vaatimaton asemarakennus ja suojakatos koneelle. Erityisen merkittäviksi nousivat Lemmenjoen kullankaivuualueelle tehdyt huoltolennot joita varten raivattiin Jäkäläpään tunturille ja Martiniiskonpalon lentokentät. Vilkkaimmillaan Lemmenjoen liikenne oli kesäkausina 1951 ja 1952. Lindström hankki myös lisää koneita niin että hänellä oli käytössään kolme Fairchild-pienkonetta ja yksi Avro Anson-liikennekone. [1]
Johan Lindström kuoli tammikuun lopulla 1953 lento-onnettomuudessa. Hän oli tehnyt Kemijärven talvimarkkinoiden yhteydessä yleisölennätyksiä ja päivän päätteeksi hän lähti tilauslennolle Halosenrannan kylään viemään sinne kolmea miestä. Hämärän vallitessa tehdyn laskeutumisen aikana kone osui puuhun ja syöksyi maahan jolloin Lindström ja yksi matkustaja saivat surmansa kahden matkustajan loukkaantuessa.[1]