Avaa päävalikko

Johan Henrik Lindqvist

suomalainen Turun Akatemian matematiikan professori, matemaatikko ja tähtitieteilijä

Johan Henrik Lindqvist (8. syyskuuta 1743 Uusikaupunki14. maaliskuuta 1798 Turku) oli suomalainen Turun Akatemian matematiikan professori, matemaatikko ja tähtitieteilijä.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Linqvistin vanhemmat olivat porvari, raatimies ja kirkonisäntä Johan Lindqvist (k. 1754) ja Anna Frendén. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1758 ja valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi 1768 ja maisteriksi 1769.

Lindqvist piti keväällä 1770 luentoja tähtitieteestä Viaporissa laivaston upseereille. Hän oli Turun akatemian matematiikan dosenttina vuodesta 1770, vt. matematiikan professorina 1770–1781, 2. filosofian apulaisena 1778 sekä samalla ylimääräisenä filosofian professorina vuodesta 1779. Lindqvist oli sitten vakinainen matematiikan professori vuodesta 1781 ja hän toimi akatemian rehtorina 1790–1791. Lindqvist oli Ruotsin tiedeakatemian jäsen vuodesta 1785.

Matemaatikkona Lindvist käsitteli muun muassa tiettyjen kolmannen asteen differentiaaliyhtälöiden integrointia, paralleeliaksioomaa, tangentteja ja ellipsoidileikkauksia. Tähtitieteilijänä hän tutki auringonpimennyksiä, tähdenpeittoja ja vuoden 1786 Merkuriuksen ylikulkua.[1][2]

Lindqvistin ensimmäinen puoliso vuodesta 1783 oli Kristina Fredrika Laihiander, kirkkoherra ja professori Johan Laihianderin tytär, ja toinen vuodesta 1792 Gustava Pryss, tuomiorovasti, rehtori Samuel Pryssin tytär. Kirjailija Fredrika Lovisa Lindqvist oli Johan Henrik Lindqvistin tytär ensimmäisestä avioliitosta.[3]

TeoksiaMuokkaa

  • Nytt sätt ät til en gifven anomalia media finna en planets anomalia vera. 1778
  • Methodus ex observalis stellarum a luna occultationibus inveniendi differentias meridianorum et loca lunce vera. 1799

LähteetMuokkaa