Johan Gunder Adler
Johan Gunder Adler (5. maaliskuuta 1784 Kööpenhamina, Tanska – 26. toukokuuta 1852 Hof, Baijeri) oli tanskalais-norjalainen lehtori ja hallitussihteeri, joka on tullut tutuksi erityisesti Norjan perustuslain eräänä pääarkkitehtina.[1]
Tausta muokkaa
Johan Gunder syntyi tynnyrimestari Adolf Adlerin ja Ingeborg Lundin perheeseen. Hän suoritti yliopiston sisäänpääsykokeen erinomaisin arvosanoin 1802, kuten kahta vuotta myöhemmin loppututkintonsakin. Kööpenhaminan piirityksen aikana 1807 hän palveli kuninkaan henkivartiokaartissa.[1] Opiskeluaikanaan hän tutustui muun muassa norjalaisiin Georg Sverdrupiin ja Christian Magnus Falseniin.[2] Hän oli naimisissa kööpenhaminalaisen Anna Maria Høyerin (s. 1786) kanssa[1].
Ura muokkaa
Adler toimi yksityisopettajana Kööpenhaminassa, kunnes hän otti vastaan Christian Augusts Minde -koulun johtajanviran Frederikshaldissa, mistä hän sai lehtorin arvonimen.[1]
Helmikuussa 1814 hän valmisteli yhdessä Christian Magnus Falsenin kanssa luonnoksen Norjan perustuslaiksi[2], Udkast til en Konstitution for Kongeriget Norge, joka julkaistiin N. Wulfsbergin lehdessä Journal for Lovgivning, Rigsforfatning og Politik. Julkaisu sai suurta huomiota prinssi Kristian Frederikilta. Luonnos oli saanut paljon vaikutteita Ranskan ensimmäisestä perustuslaista vuodelta 1791 sekä Yhdysvaltain perustuslaista.[1][2]
Lakiesitys otettiin Eidsvollin kansalliskokouksen perustuslakikomitean työn perustaksi, jonka puheenjohtajana Falsen toimi. Adler oli myös paikalla prinssi Kristian Frederikin edustajana, vaikkakaan hän ei ollut varsinaisten kokousedustajien joukossa.[2]
Kielitaitoisena miehenä Kristian Frederik nimitti Adlerin aseleponeuvottelijaksi kesällä 1814, koska myös ranskankielen taitoa tarvittiin kruununprinssi Kaarle Juhana Bernadotten kanssa neuvoteltaessa. Kristian Fredrik nimitti Adlerin yksityissihteerikseen ja hän oli mukana tämän päämajassa. Hän oli Kristian Fredrikin sihteerinä aina tämän kruunustaluopumiseen saakka lokakuussa 1814 ja seurasi tätä Tanskaan. Adler oli myös prinssin seurana tämän suurella ulkomaanmatkalla 1818–1822.
Vuonna 1839 Adler nimitettiin Kööpenhaminan Kuninkaallisen Teatterin johtokuntaan, missä hän toimi 10 vuotta. Kun Kristian Frederikistä tuli kuningas Kristian VIII, Adler nimitettiin hallitussihteeriksi ja armahdusasioiden päälliköksi. Adler sai Gehejmestaatsraad-arvonimen 23. joulukuuta 1840 ja Gehejmekonferensraad-arvonimen 1848. Hän sai myös Dannebrogin ritarikunnan suurristin, mitä ennen hänet oli palkittu kunnialegioonan komentajaristillä. Hän kuoli kylpylämatkalla Baijerissa.