Johan Paavilainen

(Ohjattu sivulta Johan Eemeli Paavilainen)

Johan Eemeli Paavilainen (5. joulukuuta 1894 Kaukola12. helmikuuta 1938) oli suomalainen reservin luutnantti ja jääkäri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisessa armeijassa muun muassa joukkueenjohtajana koillisrintamalla.[1][2]

Perhe ja koulutusMuokkaa

Paavilaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Simo Paavilainen ja Katri Rautiainen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Anni Paavalniemen kanssa. Hän kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti keskikoulukurssin Iin yhteiskoulussa vuonna 1930. Hän kävi Reserviupseerikoulun vuonna 1928 ja suojeluskuntaupseerikurssin vuonna 1922 sekä taktiikan soveltamiskurssin vuonna 1922. Komppanianpäällikkökurssin hän suoritti vuonna 1930 ja luutnanttikurssin vuonna 1937 Suojeluskuntain päällystökoulussa.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania kuvattuna Libaussa vuonna 1917

Paavilainen työskenteli kauppa-apulaisena Kaukolassa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 3. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella, josta hänet siirrettiin 20. maaliskuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon hänellä todetun sairauden takia. Takaisin komppaniaansa hän palasi 16. elokuuta 1917.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Paavilainen astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan aluksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin maaliskuun lopulla koillisrintamalle, niissä hän toimi joukkueenjohtajana Sallan rykmentin Kuolajärven pataljoonan 2. komppaniassa. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Kuivitsalla ja Kilislammilla.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Paavilainen palveli sisällissodan jälkeen joukkueenjohtajana Sallan rykmentistä muodostetun Lapin I rajavartiopataljoonan (myöhemmin Lapin ryhmän II pataljoona ja Lapin rajavartiosto) eri komppanioissa. Hän erosi armeijasta ja liittyi suojeluskuntajärjestöön 1. tammikuuta 1921 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Haukiputaan suojeluskuntaan. Haukiputaalta hän muutti Ouluun, missä hänet sijoitettiin 1. heinäkuuta 1928 aluepäälliköksi ensin Oulun suojeluskuntapiirin VII alueelle ja 1. helmikuuta 1933 alkaen III alueelle.[1][2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975