Jean Vianney
Pyhä Jean-Baptiste-Marie Vianney, myös Curé D’ars, (8. toukokuuta 1786 Dardilly – 4. elokuuta 1859 Ars) oli roomalaiskatolinen ranskalainen pappi, pyhimys ja ihmeidentekijä.[1][2] Hän on kaikkien pappien, seurakuntapappien, Iowan Dubuquen arkkihiippakunnan, ripittäjien ja Kansasin Kansas Cityn hiippakunnan suojeluspyhimys.[3] Paavi Pius IX julisti miehen kunnianarvoiseksi 3. lokakuuta 1873, pyhä paavi Pius X julisti hänet autuaaksi 8. tammikuuta 1905 ja paavi Pius XI julisti hänet pyhimykseksi 31. toukokuuta 1925.[4] Pyhälle Jeanille on laadittu englanninkielinen novena ja hänet saatetaan mainita myös alun perin jo vuonna 590 käytetyssä Kaikkien pyhien litaniassa.[5][6] Pyhä Jean eli seuraavien kuuden paavin hallintoaikoina: Pius VI, (1775–1799) Pius VII, (1800–1823) Leo XII, (1823–1829) Pius VIII, (1829–1830) Gregorius XVI (1831–1846) ja autuas Pius IX (1846–1878). Katolinen kirkko viettää hänen muistopäiväänsä 4. elokuuta eli päivänä jona hän kuoli 73-vuotiaana.[1][7]
Pyhä Jean-Baptiste-Marie Vianney | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. toukokuuta 1786 Dardilly, Ranska |
Kuollut | 4. elokuuta 1859 Ars, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | pappi |
Vanhemmat | Mathieu Vianney ja Marie Béluze |
Muut tiedot | |
Lempinimet | Curé D’ars |
Roomalaiskatolisessa messussa pyhää Jeania on muistettu seuraavalla latinankielisellä kollehtarukouksella:[8]
"Orémus.
Omnípotens et miséricors Deus, qui sanctum Ioánnem Maríam pastoráli stúdio et iugi oratiónis ac poeniténtiæ ardóre mirábilem effecísti: da, quǽsumus; ut, eius exémplo et intercessióne, ánimas fratrum lucrári Christo, et cum eis ætérnam glóriam cónsequi valeámus."
Elämä
muokkaaPyhä Jean syntyi 8. toukokuuta 1786 Dardillyssä neljänneksi kokonaisuudessaan kuudesta lapsesta Marie ja Mathieu Vianneylle, joka oli paimen, sekä kastettiin vielä samana päivänä.[3][4] Hän meni M. Balleyn kirkollisille oppilaille tarkoitettuun kouluun, mutta koki erityisesti latinan kielen opiskelun erityisen vaikeaksi.[2] 20-vuotiaana hän alkoi opiskella papiksi, mutta joutui lopulta armeijaan, jonka hän jätti palaten kotiin 1810 ja mennen seminaariin Lyonsiin 1813.[3] Hänet vihittiin diakoniksi ja papiksi vuonna 1815 ja nimitettiin Abbe Balleyn assistentiksi Écullyyn, jonka kuoltua kolme vuotta myöhemmin 1818 Jeanista tehtiin seurakuntapappi Arsiin.[4] Hänen kerrotaan viettäneen 12 tai 15 tuntia päivittäin rippituolissa ja kärsineen vuodesta 1824 lähtien oletetusti paholaisen tekemistä hyökkäyksistä.[1] Vuoteen 1827 mennessä Arsista oli tullut pyhiinvaelluskohde ja vuodesta 1845 pyhän Jeanin kuolemaan asti noin 20 000 vierailijaa tuli vuosittain nähdäkseen hänet ja ripittäytyäkseen hänelle.[1] 2. elokuuta 1859 hän otti vastaan eukaristian ja sairaiden voitelun ja kuoli 4. elokuuta 1859 Arsissa.[9][2]
Elämänvaiheita
muokkaaPyhän Jeanin elämä voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
- Syntymä ja kaste 8. toukokuuta 1786[4][2]
- Ensikommuunio 1799 tai 1800[4]
- Astuminen armeijaan 1809[4]
- Meno seminaariin 1813[3]
- Diakonivihkimys kesäkuussa 1815[4]
- Pappisvihkimys 13. elokuuta 1815[2]
- Papiksi Arsiin 1818[1]
- Kuolema 4. elokuuta 1859[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Saint Jean-Baptiste-Marie Vianney | French priest Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f CATHOLIC ENCYCLOPEDIA: St. John Vianney www.newadvent.org. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ a b c d Catholic Online: St. John Baptist Vianney - Saints & Angels - Catholic Online Catholic Online. Viitattu 9.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Catholic Online: St. John Vianney - Saints & Angels - Catholic Online Catholic Online. Viitattu 9.11.2017. (englanniksi)
- ↑ St. John Vianney Novena www.ewtn.com. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Litaniae Sanctorum preces-latinae.org. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Liturginen kalenteri | Katolinen kirkko Suomessa katolinen.fi. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ The Life of St Jean-Marie Vianney www.ewtn.com. Viitattu 9.11.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Vianney Wikimedia Commonsissa