James Mason (uusnatsi)

James Mason (s. 1952) on yhdysvaltalainen uusnatsi.[1] Hän julkaisi 1980-luvulla totaaliseen sotaan ja terrorismiin kannustaneita esseitä, jotka myöhemmin julkaistiin kirjassa Siege. Mason jäi vuosikymmenten saatossa pitkälti unohduksiin, mutta hänen kirjoituksensa palasivat uusnatsien suosioon 2010-luvulla. Siege vaikutti vahvasti Atomwaffen Divisioniin, jonka jäsenet pitävät itseään rotusotaan valmistautuvina sotilaina.[2] Kun vuonna 2015 Siege julkaistiin uudelleen netissä, sen ympärille muodostui niin kutsuttu "Siege-kulttuuri" – alakulttuuri, jonka muodostaa kirjalle omistettujen keskustelu- ja chatryhmien sekä podcastien kokonaisuus.[3]

Tausta ja varhainen toiminta

muokkaa

Mason varttui Ohiossa ja liittyi vuonna 1966 George Lincoln Rockwellin American Nazi Partyn nuorisojärjestöön. Vuonna 1968 hänellä oli kurinpidollisia ongelmia koulussa, joten hän alkoi suunnitella rehtorin ja muun henkilökunnan murhaamista. Mason soitti American Nazi Partyn toimistoon; hän puhui William Luther Piercen kanssa, ja Pierce kehotti häntä mieluummin tulemaan töihin puoluetoimistolle kuin toteuttamaan murha-aikeensa. Mason aloitti työskentelyn puoluetoimistossa Virginian Alexandriassa, jossa hän oppi kirjanpainotaidon. Vuonna 1970 hän sai puolueen täysjäsenyyden ja palasi Chillicotheen Ohioon, jossa asui 1990-luvun alkupuolelle asti. Mason vietti kuusi kuukautta työsiirtolassa Cincinnatissa käytettyään vuonna 1973 pippurisumutetta afroamerikkalaisia teini-ikäisiä, muun muassa 14-vuotiasta tyttöä vastaan. Tämä oli ensimmäinen hänen monista rikostuomioistaan. Masonin ajatteluun vaikuttivat voimakkaimmin Rockwell, Pierce ja Joseph Tommasi. Vuonna 1976 hän liittyi Tommasin perustamaan aseellista vallankumousta ajaneeseen National Socialist Liberation Frontiin. 1970-luvun lopussa Mason koetti yhdistää erinäisiä uusnatsiliikkeitä, mutta tämä ei onnistunut uusnatsien ollessa keskenään riitaisia. Vuosina 1978–1980 Mason toimi National Socialist White Worker's Partyssa ja toimitti sen The Stormer -lehteä.[1]

1980–1990-lukujen toiminta, Siege ja vankeus

muokkaa

Vuonna 1980 Mason pyrki elvyttämään National Socialist Liberation Frontin toimintaa. Hän alkoi toimittaa sen Siege-uutiskirjettä. Vuonna 1981 National Socialist Liberation Frontin johtajaksi valittiin Karl Hand. Mason kuitenkin luopui ajatuksesta pyrkiä vaikuttamaan laillisesti toimivan puolueen kautta ja kiinnostui ilman keskitettyä johtoa toimivan vastarinnan mahdollisuuksista. Hän alkoi käydä kirjeenvaihtoa Charles Mansonin ja hänen seuraajiensa kanssa. Mason alkoi ylistää Mansonia Siege-uutiskirjeessä, mikä aiheutti muissa uusnatseissa halveksuntaa häntä kohtaan. Mason lähti National Socialist Liberation Frontista kiistan seurauksena vuonna 1982 ja perusti oman Universal Order -ryhmänsä. Siege oli jatkossa sen virallinen julkaisu. Mason jatkoi sen sivuilla Charles Mansonin ylistämistä. Hän piti valkoisia liian hyvinvoivina ja aivopestyinä, jotta he ryhtyisivät kansallissosialismin kannattajiksi. Hänen mukaansa valtaa pitivät uusnatsien viholliset eikä uusnatseilla siten olisi valtaannousun mahdollisuutta ennen Yhdysvaltain demokratian ja hallinnon täydellistä romahtamista. Näin Mason päätyi ajattelemaan, että murhat ja muu väkivalta olisivat tarpeen yhteiskunnan vakauden horjuttamisessa. Hän kehui myös mustien nationalistien ja kommunistien harjoittamaa väkivaltaa, koska uskoi kaaoksen tarjoavan uusnatseille tilaisuuden valkoisten laajaan mobilisointiin sekä valtaannousuun. Mason suositteli sattumanvaraisia väkivaltaisia hyökkäyksiä ja virkamiehiin kohdistettavien salamurhien aaltoa. Hän arvioi, että keskitysleirejä ei Yhdysvalloissa edes tarvittaisi, sillä hänen aatetoverinsa olisivat ainoat Yhdysvaltain romahduksesta selviytyvät[2].[1]

Masonin ajatusten saama tuki jäi vähäiseksi jopa uusnatsien keskuudessa. Hän lopetti Siegen julkaisemisen vuonna 1986. Siege sai kuitenkin osakseen huomiota tietyiltä muusikoilta, kuten Boyd Ricelta ja Michael Moynihanilta. Moynihan otti yhteyttä Masoniin ja julkaisi vuonna 1992[3] Masonin Siegeen kirjoittamat tekstit samannimisessä kirjassa. Kirja toi Masonille uutta huomiota, ja ensimmäinen painos myytiin loppuun.[1]

Vuonna 1991 tai 1992 Mason suoritti 30 päivän vankeustuomion tunnustettuaan alaikäisen laittoman hyödyntämisen alastonmateriaalissa. Uhri oli 15-vuotias.[1][2] Vapauduttuaan Mason muutti Coloradoon.[2] Hänet pidätettiin siellä epäiltynä kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ollessaan vapaana takuita vastaan toukokuussa 1994 Mason uhkasi ampuma-aseella entistä 16-vuotiasta tyttöystäväänsä ja latinomiestä, jonka kanssa tyttö oli ryhtynyt seurustelemaan. Masonin syyte hyväksikäytöstä hylättiin, mutta hänet tuomittiin vakavasta uhkauksesta kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Mason aloitti vankeusrangaistuksen suorittamisen toukokuussa 1995. Hän oli välillä jälleen vapaana, mutta joutui takaisin vankilaan, josta hänet vapautettiin elokuussa 1999.[1]

Toiminta 2000-luvulla ja uusi suosio

muokkaa

Mason kiinnostui kristinuskosta ja julkaisi vankilasta vapauduttuaan vankilassa kirjoittamiaan kirjoja. Näihin kuului The Theocrat (2000), jossa hän vertaili Raamatun jakeita Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan sisältöön. Vuonna 2003 Ryan Schuster teki Siege-kirjasta uuden painoksen. Teos pysyi eräänlaisena kulttiklassikkona, mutta varsinaisesti äärioikeistopiirit "löysivät" Masonin uudelleen vasta 2010-luvun puolessavälissä.[1]

Iron March -keskustelupalstalla Siege sai aiempaa suuremman näkyvyyden. Iron March ja siellä perustettu Atomwaffen Division nostivatkin Siegen suosiota uusnatsien keskuudessa merkittävästi vuoden 2015 paikkeilla. Atomwaffen Division asetti Siegen lukemisen jopa velvollisuudeksi. Unite the Right Rallyn johtaminen murhaan elokuussa 2017 ja tämän aiheuttamat kielteiset seuraukset äärioikeistolle vakuuttivat osan uusnatseista siitä, että laillisuuteen pyrkivä julkinen toiminta epäonnistuu väistämättä. Siege-kirjan terrorismiin kannustavat kirjoitukset saivat osakseen hyväksyntää tältä yleisöltä. Mason itse palasi aktiiviseksi toimijaksi uusnatsiliikkeeseen uuden suosionsa siivittämänä. Hän on jatkanut julkaisutoimintaansa ja osallistunut valkoisen ylivallan kannattajien podcasteihin. Southern Poverty Law Centerin mukaan Mason on asunnossaan Denverissä opettanut Atomwaffen Divisionin johtoa.[1]

Ison-Britannian ja Saksan viranomaiset pitivät 2010-luvun lopussa Masonia vaikutusvaltaisena hahmona maidensa äärioikeistopiireissä. Vuonna 2019 Mason väitti ideologisten käsitystensä tulleen toteennäytetyiksi vuosikymmen toisensa perään. Hän viittasi itseensä ja aatetovereihinsa profeettoina.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h James Mason Southern Poverty Law Center, viitattu 20.7.2024 (englanniksi)
  2. a b c d e Anna Schecter, Rich Schapiro, Influential neo-Nazi eats at soup kitchens, lives in government housing NBC News 26.11.2019, viitattu 20.7.2024 (englanniksi)
  3. a b James Mason’s Siege: Ties to Extremists Counter Extremism Project, viitattu 20.7.2024 (englanniksi)