Avaa päävalikko

Jalkaväkirykmentti 17:n perusti Satakunta-Hämeen sotilaslääni 14. lokakuuta 1939 julistetun YH:n nimellä toteutetun Suomen puolustusvoimain tosiasiallisen liikekannallepanon yhteydessä. Yksikön perustaneeseen sotilaslääniin kuului Tampereen ja Porin sotilaspiirit.[1]

PerustaminenMuokkaa

  • Esikunta
  • Esikuntakomppania (Esik.K/JR 17) perustettiin Tampereella
  • Kranaatinheitinkomppania (Krh.K/JR 17) perustettiin Tampereella päällikkönä luutnantti Sulo Maijala
  • I Pataljoona (I/JR 17) komentajana majuri Y A Tuompo
    • Esikuntakomppania, 1. Komppania ja 1. Konekiväärikomppania perustettiin Hämeenkyrössä
    • 2. Komppania perustettiin Viljakkalassa
    • 3. Komppania perustettiin Teiskossa
  • II Pataljoona (II/JR 17) komentajana kapteeni K E Söderholm
    • Esikuntakomppania ja 4. Komppania perustettiin Lempäälässä
    • 5. Komppania perustettiin Vesilahdella
    • 6. Komppania perustettiin Sääksmäellä ja Valkeakoskella
    • 2. Konekiväärikomppania perustettiin välillä Akaa - Toijala
  • III Pataljoona (III/JR 17) komentajana kapteeni V Levänen (myöh. kapteeni J Hakanen)
    • Esikuntakomppania, 7. Komppania (kapteeni T Viskari) ja 3. Konekiväärikomppania (luutnantti E Rönkä) perustettiin välillä Tyrvää - Vammala
    • 8. Komppania perustettiin Karkkuussa päällikkönä luutnantti E Aro
    • 9. Komppania perustettiin Suoniemessä päällikkönä luutnantti P Salminen
  • Tykkikomppania perustettiin Kannaksella päällikkönä luutnantti S M Mäntykoski
  • Kolonna

Rykmentti pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaiseksi, mutta puolustusvoimien kalustopulan takia niitä ei etenkään kaluston osalta täysin saavutettu.

Komentaja(t)Muokkaa

KeskittäminenMuokkaa

Rykmentti keskitettiin päämajan reserviksi 21.22. lokakuuta 1939 välisenä aikana Kaipiaisen alueelle lähelle muuta 6. divisioonaa.[3] Joulukuun 5. päivänä divisioona sai käskyn siirtyä edelleen ylipäällikön reservinä Viipurin kaakkoispuolelle, josta alistettiin vasta 20. joulukuuta Kannaksen Armeijalle.

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-17565-X.
  • Kaasalainen Erkki: Siellä jossakin Vammalan seudun naiset ja miehet talvi- ja jatkosodassa. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1992. ISBN 951-9352-24-4.

ViitteetMuokkaa

  1. Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 1 s. 54, 104 ja 106
  2. Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 3 s.349
  3. Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 1 s. 106
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.