Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 27 (JR 27) oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka perusti Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri.
| Jalkaväkirykmentti 27 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 18.6.1941 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Perustaminen muokkaa
Everstiluutnantti Lauri Vihtori Haanperän johtama Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri, jonka esikunta oli Tampereella, sai 18. kesäkuuta 1941 käskyn kutsua alueensa reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Alue- ja paikallispäälliköt saivat käskyn avata sinetöidyt ohjeensa. Näiden ohjeiden perusteella kutsuttiin lisähenkilöstöä palvelukseen ja aloitettiin YH-käskykorttien jakaminen reserviläisille. Reserviläiset kokoontuivat käskettyihin kokoontumispaikkoihin, joissa heistä muodostettiin rykmentti.[1]
Rykmentin kokoonpano oli seuraava[2]:
- Esikunta perustettiin Kangasalla
- I pataljoona (I/JR 27) Kangasala, komentajana majuri Y. O. J. Toppola
- 1. komppania perustettiin Kangasalla päällikkönä luutnantti K. I. S. Toivonen
- 2. komppania perustettiin Teiskossa päällikkönä luutnantti K. E. Kuljula
- 3. komppania perustettiin Kuhmalahdella ja Sahalahdella päällikkönä luutnantti M. R. Siukosaari
- 4. komppania perustettiin Orivedellä päällikkönä kapteeni Yrjö Pohjavirta
- II pataljoona (II/JR 27)Orivesi, komentajana majuri E. A. A. Sandström
- III pataljoona (III/JR 27) Mänttä, komentajana majuri K. J. V. Turkka
- 13. komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13./JR 27) Messukylä, Kangasala, päällikkönä luutnantti Y. A. Laalahti
- 14. komppania eli Tykkikomppania (14./JR 27) Nokia, päällikkönä luutnantti K. S. Viitanen
- Kolonna (Kol./JR 27)
Jalkaväkirykmentti 27 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen.
Komentajat muokkaa
- everstiluutnantti (everstiksi 8. lokakuuta 1942) Lauri Haanterä 18. kesäkuuta 1941 - 10. huhtikuuta 1944[3]
Taival muokkaa
Rykmentin II pataljoona lakkautettiin 12. joulukuuta 1941. Jalkaväkirykmentti 27:n I pataljoonan nimi ja numero muuttui virallisesti Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonaksi 26. toukokuuta 1942, mutta vasta vuonna 1944 se siirrettiin omaan rykmenttiinsä. Kuitenkin sotapäiväkirjoissa se noudattaa siihen saakka pääosin perinteistä nimi ja numeromerkintäänsä I/JR 27:n. Sitä ennen, 29. maaliskuuta 1944, myös JR 27:n III Pataljoonasta muodostettiin virallisesti Erillinen Pataljoona 28. Rykmentin esikunnasta muodostettiin Taisteluosasto Haanterän esikunta 10. huhtikuuta 1944. Tällöin voidaan katsoa JR 27 lopullisesti hajotetuksi.[4]
Perinteet muokkaa
Pirkanmaan maakuntakomppania ja Pajarin Pojat ry vaalivat Jatkosodan JR27 perinteitä https://www.pppy.fi/
Lähteet muokkaa
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Ojala Arvo: JR 27, Kärkirykmenttinä halki Kannaksen. Valkeakoski: omakustanne, 1972.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ojala, Arvo s. 7
- ↑ Ojala, Arvo s. 9-11
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
- ↑ Ojala, Arvo s. 241-242