Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 10 (JR 10) oli Suomen puolustusvoimien 14. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 10. prikaatin yksiköt täydennettynä Maaselän sotilasläänin perustamilla yksiköillä.
| Jalkaväkirykmentti 10 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
| Osa joukkoa | 14. divisioona |
| Lempinimi | Kymppi |
| Sodat ja taistelut | Rukajärven alue: Ontrosenvaara 1941, Ontajärvi 1941, Tahkokoski 1944 |
| Vuosipäivät | Rukajärven valtaus 11.9.1941 |
Perustaminen muokkaa
- Esikunta
- I pataljoona (I/JR 10) 10. prikaatin I pataljoona
- II pataljoona (II/JR 10) 10. prikaatin II pataljoona
- III pataljoona (III/JR 10) Kainuun suojeluskuntapiiri perusti Pielisjärvellä
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 10)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 10)
- Kolonna (Kol./JR 10)
Rykmentti sai perustettaessa lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.
Komentajat muokkaa
Prikaatin komentajat muokkaa
- everstiluutnantti Urho Tähtinen, tehtävässä 18. kesäkuuta 1941 - 9. heinäkuuta 1943.[1]
- everstiluutnantti (everstiksi 6. heinäkuuta 1944) Lauri Sotisaari, tehtävässä 9. heinäkuuta 1943 - 11. marraskuuta 1944.[1]
Pataljoonien komentajat muokkaa
I pataljoona muokkaa
- komentajana majuri Arnold Majewski, s. 29. marraskuuta 1892, kaatui 10. lokakuuta 1942.
- 1. komppanian päällikkönä luutnantti (-41) Jukka (Timo Johannes) Puustinen, s. 19. kesäkuuta 1909. Mannerheim-ristin ritari numero 117.
- 2. komppanian päällikkönä kapteeni Eino Laisto .
- 3. komppanian päällikkönä luutnantti Raimo Raevaara .
II pataljoona muokkaa
- komentajana majuri Väinö Partinen (muutamissa operaatioissa Ryhmä Partinen / Os. Partinen)
- 1.(?) komppanian päällikkönä kapteeni Matti Ryynänen[2]
III pataljoona muokkaa
- komentajana kapteeni Erkki Halonen, s. 25. tammikuuta 1902.[2] k. 1972.[3]
Lähteet muokkaa
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
- ↑ a b Veli Lumiala: Rukajärven rautaporteilla, s. 24–29, 40–43. Jyväskylä: Pohjois-Karjalan rajamieskilta, 1964.
- ↑ Pekka Halonen. Kansallisbiografia Viitattu 15.4.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Lauri Sotisaaren biografia (Arkistoitu – Internet Archive). Pohjan Prikaatin kilta.