Jakkula (Somero)
Jakkula on kylä Somerniemellä Somerolla.
Kylä sijaitsee Oinasjärven rannalla ja rajoittuu etelässä Viuvalan, lännessä Oinasjärven ja pohjoisessa Härjänlahden kyliin Somerniemellä. Idässä on naapurina Pusulan Hyrkkölän kylän Arimaan kulmakunta Nummi-Pusulassa. Oinasjärven ohella Jakkulan kylän maat ulottuvat pohjoisessa Arimaa-järven rantaan. Arimaa laskee Oinasjärveen Jakkulan alueella virtaavaa Mäentaanjokea, jonka leventymänä on Lahnalampi. Pohjoisessa kylän maat rajoittuvat Kolmanteen Salpausselkään kuuluvaan Äyräsnummeen.[1][2]
Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 73, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan 29. suurimman ja entisen Somerniemen kylistä kuudenneksi suurimman.[3] Yhdessä Oinasjärven kanssa Jakkula on ollut toinen entisen Somerniemen kunnan keskuskylistä, jossa ovat sijainneet muun muassa Somerniemen kunnantalo, paloasema, meijeri ja Somerniemen pappila.[1][4][5] Koulua kylässä ei ole, vaan koulua on vuodesta 1901 käyty Oinasjärvellä, jossa muiden koulujen lakattua nyt on entisen Somerniemen alueen ainoa toiminnassa oleva koulu.[6]
Kylän vanhoja taloja ovat olleet Hamppula, Huuva, Häntä, Jutta, Kärki, Paakkala ja Paavola, josta vuonna 1688 tuli kappalaisen virkatalo ja sittemmin itsenäisen Somerniemen seurakunnan pappila. Taloista kaikki ovat edelleen olemassa. Paakkalassa toimivat vuosina 1957-1977 Somerniemen kunnantalo ja paloasema ja sen jälkeen paloasema. Huuvaa käytettiin palokunnan ja maamiesseuran juhlatilana vuoteen 2004.[7] Kylän vanhalla tontilla taloista ovat vielä Paakkala ja Huuva, joka on maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas.[8][4] Pappila oli 2010-luvulla yksityiskäytössä.[9]
Jakkulan tiiviin ryhmäkylän vuonna 1898 tapahtunut palo oli esikuvana kirjailija Helvi Hämäläisen romaanille Kylä palaa (1938). Kirjailija, jonka äidin suku oli Somerniemeltä, oli kuullut siitä kertomuksia tädiltään Sandra Alénilta.[10][11]
Jakkulassa on syntynyt herännäispappi Abraham Achrenius (1706–1769).
Lähteet muokkaa
- Kärki, Manu: Porukalla. Somerniemeläisen yhteistoiminnan historia. Somero: Amanita, 2007. ISBN 978-952-5330-23-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 10 Hyrkkölä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ a b Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 58-65. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
- ↑ Kärki 2007: 55, 206-225.
- ↑ Kärki, Manu: Somerniemen kansakoulujen historia. Somero: Amanita, 2001. ISBN 952-5330-07-9.
- ↑ Kärki 2007: 55-56, 316-318, 325.
- ↑ Kärki 2007: 323.
- ↑ A. Aalto rakennussuunnittelu Oy A. Aalto rakennussuunnittelu Oy. Viitattu 15.3.2010.
- ↑ Haavikko, Ritva & Hämäläinen, Helvi: Ketunkivellä. Helvi Hämäläisen elämä 1907–1954, s. 228–233. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18612-0.
- ↑ Rahikainen, Esko: Kylä, kirjailija ja talonemäntä. Muistoja ja muistiinpanoja Helvi Hämäläisestä, Salme Sirrosta ja Somerniemen Härjänojan kylästä, s. 14. Somero: Amanita, 2003. ISBN 952-5330-11-7.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Somerniemi, Jakkula, bb1a: 146. 1647. Kartta Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.2.2011)