Avaa päävalikko

Jakob Jonas Estlander (5. marraskuuta 1782 Lapväärtti10. maaliskuuta 1854 Lapväärtti) oli suomalainen kirkkoherra ja kirjailija.[1]

Estlanderin vanhemmat olivat Lapväärtin kirkkoherra Rudolf Josef Estlander ja Anna Maria Högman. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1800, valmistui filosofian maisteriksi 1805 ja vihittiin papiksi 1815. Estlander toimi Turun akatemian kirjallisuudenhistorian dosenttina 1807. Vaasan triviaalikoulun vt. kollegana 1807–1811, Oulun triviaalikoulun alempana kollegana 1811–1812 sekä Vaasan triviaalikoulussa vt. konrehtorina 1812–1813, ylempänä kollegana 1812–1818 ja konrehtorina 1818–1824. Estlanderista tuli Lapväärtin kirkkoherra 1824 ja hän sai rovastin arvon 1829. Hän oli vt. lääninrovasti vuodesta 1835 ja vakinainen lääninrovasti vuodesta 1844.

Estlander oli naimisissa vuodesta 1827 Maria Elisabet Rislachiuksen kanssa. Heidän poikiaan olivat Helsingin yliopiston kliinisen kirurgian professori ja valtioneuvos Jakob August Estlander (1831–1881) sekä estetiikan ja nykykansojen kirjallisuuden professori Karl Gustaf Estlander (1834–1910).

TeoksiaMuokkaa

  • Dissertatio academica animadversiones quasdam de poësi Alexandrina sistens. : Quam cons. ampl. fac. phil. Reg. Acad. Ab. publico examini modeste offerunt Jacobus Jon. Estlander, philosophiae magister & respondens Petrus Ulr. Sadelin, stip. Bilmark. Ostrobotnienses. In audit. phys. die XXIX Nov. MDCCCVI. Horis a. m. solitis, väitöskirja. Turku 1806
  • Kort historik öfver Lappfjärd gamla kyrkans öden : afskedspredikan hållen i sagda kyrka den 30 nov. 1851. Frans Swens, Vasa 1897, Kristinestad 1902

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. SKS:n kirjailijatietokannassa Estlanderin syntymäaika on 8. marraskuuta 1781