Jaakko Merenoja

suomalainen poliitikko

Jaakko Jaakonpoika Merenoja (6. toukokuuta 1825 Kalajoki6. kesäkuuta 1912 Kalajoki) oli suomalainen Kalajoella asunut maanviljelijä, valtiopäivämies ja messinkivaluri.

Merenojan vanhemmat olivat renki Jaakko Joonaanpoika Merenoja (sukunimi alun perin Torvi) ja Anna Ollintytär Ventelä, o.s.Ojala. Merenoja oli oppipoikana kalajokisen Olli Helanderin messinkivalimossa ja meni naimisiin tämän tyttären Lusiinan kanssa. Merenoja viljeli Kalajoen suurimpiin kuuluvaa taloa ja otti ensimmäisenä pitäjässä käyttöön niitto- ja haravakoneen sekä rullaäkeen. Hän toimi myös laivanvarustajana ja omisti 1860-luvulla yhdessä toisen kalajokisen talonpojan Juho Pahikaisen kanssa Liukas-nimisen purjelaivan, jolla kuljetettiin viljaa, tervaa, potaskaa ym. Ruotsiin ja Venäjälle. Myöhemmin Merenoja oli vielä osakkaana 1885 uponneessa Kalaja-laivassa. Merenoja toimi lisäksi messinginvalajana ja valmisti kynttilänjalkoja, kattokruunuja ja aisakelloja.

Merenoja oli Salon eli Saloisten tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1872. Hän teki valtiopäivillä aloitteita muun muassa rautatien rakentamiseksi Ouluun, oluen valmistuksen ja myynnin saattamiseksi kunnan luvasta riippuvaksi sekä mustalaisten ja laukkuryssien kiertelyn estämiseksi.[1] Vuonna 1881 Merenoja esitti kauppalan perustamisesta Kalajoen suulle. Merenojan kirjoittamia maanviljelysaiheisia lehtiartikkeleita ilmestyi muun muassa oululaisessa Kaiku-lehdessä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 175–176. Helsinki: Otava, 1926.