Jäykkänata (Festuca brevipila, syn. Festuca stricta subsp. trachyphylla) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, pikkunatojen eli natojen (Festuca) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji[1]. Se voidaan luokitella omaksi lajikseen tai sojonadan (Festuca stricta) alalajiksi[2]. Jäykkänadan tunnusmerkkejä ovat karkeat, sinivihreät lehdet sekä mätästävä kasvutapa[1]. Muista natalajeista jäykkänata muistuttaa eniten lampaannataa (Festuca ovina), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtien värin ja leveyden sekä tähkylöiden koon perusteella[1].

Jäykkänata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Pikkunadat Festuca
Laji: brevipila
Kaksiosainen nimi

Festuca brevipila
R.Tracey

Synonyymit
  • Festuca stricta subsp. trachyphylla (Hack.) Pils
  • Festuca trachyphylla (Hack.) R.P.Murray
Katso myös

  Jäykkänata Wikispeciesissä
  Jäykkänata Commonsissa

Jäykkänata on tiiviisti mätästävä heinälaji ja voi kasvaa reilut 40 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat noin yhden millimetrin levyisiä, karkeita ja sinivihreitä. Lehtitupet ovat kellertäviä tai harmahtavia. Jäykkänadan kukinto on noin 5 cm pitkä röyhy, jonka haarat ovat melko lyhyitä. Röyhyn tähkylät ovat monikukkaisia, reilut 5 mm pitkiä ja harmaanvihreitä tai violettivivahteisia. Kukkien ulkohelpeet ovat hienokarvaisia ja niissä on selvä, noin 2 mm pitkä vihne. Jäykkänata kukkii kesä–heinäkuussa.[1]

Jäykkänata on kotoisin Keski-Euroopasta[1]. Ruotsiin laji on saapunut heinänsiementen tuonnin myötä[1]. Ruotsissa jäykkänata on melko tavallinen eteläisessä Ruotsissa ja se kasvaa tavallisesti laidunmailla, tienpientareilla, ruohikoilla sekä ratavalleilla[1]. Suomessa jäykkänataa kasvaa paikoitellen siellä täällä lähinnä Oulun eteläpuolella, mutta havaintoja on kuitenkin koko maasta Utsjokea ja Enontekiötä myöten[2].

Jäykkänadan tieteellisen nimen lajinimi (brevipila) tulee latinan kielen sanoista brevis (suom. lyhyt) ja pilus (suom. karva)[1].

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Den virtuella floran: Hårdsvingel (Festuca brevipila) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  2. a b Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2017: Jäykkänata (Festuca stricta subsp. trachyphylla) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.3.2019.

Aiheesta muualla muokkaa