Jäämistövero
Jäämistövero on kuolleen henkilön jälkeensä jättämään omaisuuteen kohdistuva vero, jota kannetaan jäämistön saajalta tai saajilta. Jäämistövero kohdistuu jäämistöön yhtenä kokonaisuutena. Veron määrään ei vaikuta se kuinka monta perillistä vainajalla on. Suomen perintövero ei ole jäämistövero, sillä se kannetaan kultakin perilliseltä erikseen hänen perintö- tai testamenttiosuutensa suuruuteen perustuen. Ruotsissa jäämistövero oli käytössä 1947–1958 ja Yhdysvalloissa liittovaltion jäämistövero on ollut käytössä vuodesta 1916 alkaen, mutta se poistuu vuodesta 2010 alkaen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa jäämistöveroa on kannettu vuodesta 1889 ja myös Tanskassa kannetaan jäämistöveroa, jota täydennetään perintöosuusverolla.
Köyhäinsadannes muokkaa
Suomessa jäämistöveroihin luettiin 1698–1980 käytössä ollut köyhäinsadannes eli vaivaisprosentti tai kuolinpesäprosentti, jota kannettiin perunkirjoituksen yhteydessä. Vuonna 1698 annetun asetuksen mukaan köyhäinsadanneksen peri se kunta, jossa vainaja oli viimeksi ollut henkikirjoitettuna. Maksun suuruus oli 1/8 prosenttia kuolinpesän omaisuuden bruttoarvosta ja kunnan oli käytettävä se köyhäinhoitoon.[1] Kuitti köyhäinsadanneksen suorittamisesta oli esitettävä jätettäessä perukirja alioikeuteen.
Lähteet muokkaa
- Iso tietosanakirja, WSOY 1995 ISBN 951-0-20153-7
- Facta 2001, WSOY 1984 ISBN 951-0-10221-0, hakusana köyhäinsadannes
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, hakusana köyhäinsadannes
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 276. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.