Jääkiekon suurmaat

Jääkiekon suurmaat ovat maita, joiden jääkiekkomaajoukkueet ovat menestyneet kansainvälisissä turnauksissa selvästi muita maita paremmin. Kuudesta menestyneimmästä jääkiekkomaasta käytetään englanninkielistä nimitystä The Big Six (suom. kuusi suurta). Nämä maat ovat Kanada, Suomi, Venäjä, Yhdysvallat, Tšekki ja Ruotsi.[1][2] Nämä maat ovat myös aina tuottaneet eniten pelaajia NHL:ään.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallinnoima Jääkiekon maailmanranking vuosina 2003–2022. Suurmaat hallitsevat maailman kärkipaikkoja vuodesta toiseen.

Kuusi suurinta maata ovat maailmanmestaruuskilpailuissa usein kuuden parhaan joukossa, mutta on kuitenkin melko harvinaista, että kärkikuusikko muodostuu pelkästään näistä maista. Niin kävi viimeksi vuonna 2016. Yleensä kuuden parhaan joukossa on aina joku kolmikosta Sveitsi, Slovakia ja Saksa, jolloin joku kuudesta suurmaasta on pudonnut turnauksessa kärkikuusikon ulkopuolelle. Lisäksi Slovakia ja Britannia ovat voittaneet kultamitalin maailmanmestaruuskisoista[3]. Britannia sai maailmanmestaruutensa vuonna 1936 voittaessaan kultaa olympialaisista[4].

Yhteensä jääkiekon suurmaat ovat voittaneet vuoden 2020 maailmanmestaruuskisoihin mennessä 50 edellisen maailmanmestaruuskilpailujen 165 mitalista peräti 159[1].

Jääkiekon maailmanranking muokkaa

Kuuden merkittävimmän maan lisäksi esimerkiksi Slovakia on parhaimmillaan sijoittunut Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ylläpitämässä maailmanrankingissa 3. sijalle, vuonna 2004.[5] Vuoden 2021 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen Saksa nousi jääkiekon maailmanrankingissa kaksi sijaa 5. sijalle.[6] Vuoden 2022 olympialaisten jälkeen puolestaan Sveitsi ylsi 6. sijalle.[7]

Historiaa muokkaa

 
Maailmanmestaruuksien määrä eri maissa. Kuuden suuren mahti näkyy hyvin pelkillä maailmanmestaruuksillakin tarkasteltuna.
  1 maailmanmestaruus
  2–4 maailmanmestaruutta
  5–9 maailmanmestaruutta
  10–24 maailmanmestaruutta
  25+ maailmanmestaruutta

Tšekkoslovakia ja Neuvostoliitto hallitsivat yhdessä Kanadan kanssa kansainvälisiä kaukaloita jo 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Kanada ja Neuvostoliitto sekä sen jatkajaksi mielletty Venäjä ovatkin voittaneet selvästi eniten maailmanmestaruuksia. Tšekkoslovakian hajottua Tšekki alkoi menestyä jääkiekkoilussa huomattavasti paremmin kuin Slovakia. Suomi kuului aluksi pitkään heikompiin jääkiekkomaihin mutta nousi hiljalleen mukaan mitalisuosikkien joukkoon. Ruotsi on kuulunut lähes aina jääkiekon kärkimaihin.

Lähteet muokkaa

  1. a b Jääkiekon MM-kisat ovat olleet historiallisen arvaamattomat – Karri Kivi hämmästelee Kanadan ja Ruotsin esityksiä: ”Pojat eivät varmaan ole tajunneet” Aamulehti. 25.5.2021. Viitattu 29.5.2021.
  2. IIHF - World Ranking Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF. Viitattu 29.5.2021. (englanniksi)
  3. Story #22 webarchive.iihf.com. Viitattu 25.5.2023.
  4. Harris, Daniel: THE FORGOTTEN STORY OF GREAT BRITAIN'S GOLD AT THE 1936 WINTER GAMES www.eurosport.com. Viitattu 25.5.2023.
  5. New Men’s & Women’s IIHF World Ranking News Release. IIHF. Viitattu 19.5.2022.
  6. IIHF - World Ranking web.archive.org. 7.6.2021. Arkistoitu 7.6.2021. Viitattu 19.5.2022.
  7. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.