Wikipedia

Iwamin hopeakaivos

entinen kaivos Japanissa

Iwamin hopeakaivos (jap. 石見銀山, Iwami ginzan) oli hopeakaivos Ōdassa, Shimanen prefektuurissa, Japanissa.[1] Sennoyama- ja Yōgaisan-vuorien alueella toiminut kaivos ja sen kulttuurimaisema valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007.[2]

Iwamin hopeakaivos
jap. 石見銀山, Iwami ginzan
Sijainti Japani Ōda, Shimanen prefektuuri, Japani
Koordinaatit 35°06′26″N, 132°26′15″E
Rakennustyyppi Kaivos
Valmistumisvuosi 1526
Tilavuus 529 ha

Liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Location map Japan
Location map Japan
Iwamin hopeakaivos
Iwamin hopeakaivoksen sijainti kartalla

Kaivosalue

muokkaa

1600-luvun alussa kaivoksille rakennettiin aita. Sen sisäpuolelle jäänyttä 300 hehtaarin aluetta kutsuttiin Sakunouchiksi.[3] Kaivos voidaan jakaa kolmeen osaan: Ginzanin alueeseen, Ōmorin alueeseen ja niitä ympäröivään alueeseen. Ginzanin alue muodostuu entisestä Sakunouchista, ja se rakennettiin Sengoku-kaudella. Alue oli tarkoitettu kaivoksen työntekijöiden asunnoille, mutta nykyisin näkyvissä on lähinnä temppeleitä, pyhäkköjä ja kiviseiniä, kun vain harvat asuintalot ovat enää pystyssä.[4] Ōmorin alue rakennettiin myöhemmin, ja se sisältää muun muassa kaivoksesta vastuussa olleen rauhantuomarin toimiston.[5] Ympäröivä alue muodostuu tarvikkeiden ja louhitun hopean kuljetukseen tarkoitetuista porteista ja teistä.[6] Kaivoksen alueelta on löydetty merkkejä noin 600 kaivoskuilusta ja -käytävästä.[1]

Historia

muokkaa

Kaivos otettiin täysimittaiseen käyttöön vuonna 1526, vaikka jotkin vanhat tekstit viittaavatkin hopeasuonen löytyneen jo 1309. Kaivoksen käyttö tapahtui Ōuchi-klaanin suojeluksessa, ja sen toiminnasta vastasi hakatalainen kauppias Kamiya Jutei. 1530-luvun loppupuolella kaivoksessa otettiin käyttöön uusi sulatustekniikka, jonka seurauksena kaivoksen tuotto kasvoi huomattavasti.[1] 1530-luvulta 1540-luvulle Ōuchi-klaani taisteli alueesta naapuriklaaniensa kanssa ja menetti kaivoksen lopulta Amago-klaanille 1550-luvulla. Kaivoksen omistaja vaihtui taas vuonna 1561, kun Mōri-klaani otti siihen kuuluvat maat hallintaansa.[2] Kun Tokugawa Ieyasu nousi valtaan Sekigaharan taistelun jälkeen vuonna 1600, hän pakkolunasti Japanin kaikki kaivokset itselleen ja nimitti Okubo Nagayasun hallinnoimaan Iwamin hopeakaivoksen toimintaa.[1]

Vuonna 1602 kaivos tuotti vuosittain 15 tonnia hopeaa. Hopean lisäksi kaivoksista louhittiin myös kuparia. Kaivoksen tuotantomäärät jatkoivat kasvuaan ja olivat korkeimmillaan 1610–1620-luvuilla. Tuotanto alkoi kuitenkin laskea 1624.[7][1] Hopeaa toimitettiin myös ulkomaille kuten Eurooppaan ja muihin Aasian maihin.[8] Vuonna 1800 alueella syttyi tuhoisa tulipalo, joka poltti suuren osan Ōmorin alueesta.[7] Meiji-restauraation jälkeen Iwamin hopeakaivos yksityistettiin. 1886 kaivoksen toiminta siirtyi Fujitagumi-yritykselle, joka nimesi sen uudelleen Ōmorin kaivokseksi.[7][9] Kaivokselle rakennettiin jalostamo 1895, mutta se oli toiminnassa vain hieman yli vuoden, jonka jälkeen se korvattiin toisella jalostamolla. Kaivos suljettiin kannattamattomana 1923, mutta toisen maailmansodan alettua se yritettiin avata uudelleen. Trooppinen hirmumyrsky aiheutti kaivokselle kuitenkin niin pahoja tuhoja, että se jouduttiin sulkemaan vuosi avaamisensa jälkeen 1943.[1]

Perintökohde

muokkaa
 
Ōmorin kylää

Iwamin hopeakaivoksesta tehtiin Shimanen prefektuurin historiallinen kohde 1967. Kaksi vuotta myöhemmin 1969 osia kaivoksesta valittiin Japanin kansallisiksi historiallisiksi maamerkeiksi. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin 1987 Ōmorin ja Ginzanin alueiden katuja ja muita kaivoksen historiallisesti merkittäviä osia määriteltiin suojeltaviksi kohteiksi.[7] Japani rekisteröi kaivoksen ja sen kulttuuriympäristön ehdokkaaksi Unescon maailmanperintökohteeksi huhtikuussa 2001. Kaivos hyväksyttiin luetteloon 2007 kriteereillä II, III ja V, siitäkin huolimatta ettei Unescolle neuvoa antava ICOMOS saatavilla olevien tietojen perusteella katsonut alueen täyttävän asetettuja kriteerejä, eikä löytänyt kaivoksesta mitään, mikä olisi antanut sille huomattavaa maailmanlaajuista arvoa. ICOMOS suositteli, että kaivoksen listaamista lykättäisiin, kunnes sen ehdolle asettanut valtio olisi tehnyt perinpohjaisempia tutkimuksia alueen merkittävyyden osoittamiseksi. Hyväksymisen yhteydessä Unesco pyysi Japania suorittamaan lisätutkimuksia yhdessä Unescon neuvoa antavien asiantuntijaelinten kanssa.[10] Alkuperäinen maailmanperintökohteeksi nimetty alue oli kooltaan 442 hehtaaria.[1] Vuonna 2010 alue laajennettiin 529 hehtaariin.[11] Maailmanperintöluetteloon kirjattuihin alueisiin kuuluvat kaivoskuilut ja -käytävät, pyhäköt, kolme satamakylää: Tomogaura, Okidomari ja Yunotsu, sekä osia rannikolle johtavista tiereiteistä. Luetteloon kuuluvaa aluetta ympäröi lisäksi 3 134 hehtaarin suojavyöhyke.[1]

Kuvagalleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i Advisory body evaluation: Iwami Ginzan Silver Mine (pdf) 2007. Unesco. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  2. ↑ a b Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape Unesco. Viitattu 14.5.2008. (englanniksi)
  3. ↑ The Location of the Ruins Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape. Ōdan kaupunki. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Ginzan Zone Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape. Ōdan kaupunki. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Omori Zone Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape. Ōdan kaupunki. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Surrounding Area Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 15.8.2011. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Chronology of the Iwami Ginzan Silver Mine Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Ōdan kaupunki. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  8. ↑ World-famous Mine: Owerseas Trade of Iwami Silver Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  9. ↑ Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape Unesco. Viitattu 16.8.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Decisions adopted at the 31st session of the World Heritage committee (pdf) 31.7.2007. Unesco. Viitattu 18.8.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Evaluations of Cultural Properties 2010 (pdf) Unesco. Viitattu 16.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Japanin teemasivu


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iwamin_hopeakaivos&oldid=21811793”