Isuzu jidōsha kabushikigaisha (jap. いすゞ自動車株式会社, engl. Isuzu Motors) on japanilainen yritys, joka tunnetaan hyötyajoneuvojen ja dieselmoottoreiden valmistajana.

Isuzu jidōsha kabushikigaisha
いすゞ自動車株式会社
Isuzu.svg
Yritysmuoto Pörssiyhtiö
Osake TYO: 7202
ISIN JP3137200006
Perustettu 1916
Toimitusjohtaja Susumu Hosoi
Kotipaikka Japani Shinagawa, Tokio, Japani
Toimiala Teollisuus
Tuotteet Hyötyajoneuvot, dieselmoottorit
Liikevaihto Nousua 1 300 600 miljoonaa ¥ (2013)
Liikevoitto Nousua 37 527 miljoonaa ¥ (2013)
Nettotulos Nousua 16 303 miljoonaa ¥ (2013)
Henkilöstö 7 371
Kotisivu [1]
Isuzu 117 Coupé.
Isuzun kuorma-auto Hongkongissa 2013

Isuzun pääkonttori sijaitsee Shinagawassa Tokion prefektuurissa, ja kokoamista ja valmistusta tehdään Fujisawassa, Tochigissa, Hokkaidōlla ja Thaimaassa. Vuonna 2003 yhtiö tuotti 16 miljoonaa dieselmoottoria. Moottoreita käytetään kaikkialla maailmassa.

Isuzun valmistamia henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja markkinoitiin Suomessa 1960-luvulta 1990-luvulle. Vuosina 1965–1972 maahantuojana oli Helkama-konsernin tytäryhtiö Suomen Koneliike Oy, sittemmin Suomen General Motors Oy.

HistoriaaMuokkaa

  • 1916 – Tōkyō Ishikawajima sōsenjo -telakka ja sähköyhtiö Tōkyō gas denki kōgyō suunnittelevat yhdessä autotehdasta.
  • 1918 – Tekninen yhteistyö englantilaisen Wolseley Motor Companyn kanssa aloitetaan. Vuonna 1922 ensimmäinen Wolseley mallia A-9 valmistetaan Japanissa. Kaksi vuotta myöhemmin syntyy ensimmäinen CP-mallin (kuorma-auto).
  • 1933 – Ishikawajima jidōsha seizōsho yhdistyy Dat jidōshaseizō -autotehtaan kanssa. Uuden yrityksen nimeksi tulee Jidōsha kōgyō
  • 1934 – Jidōsha kōgyō julkistaa Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön malliauton, jolle annetaan nimeksi ”Isuzu” Isen pyhäkön lähellä kulkevan Isuzujoen mukaan.
  • 1949 – Isuzu hyväksytään yhtiön viralliseksi nimeksi.
  • 1953 – Englantilaisen Rootesin avustuksella valmistetaan Hillman Minx -henkilöautoja.
  • 1971 – General Motorsin kanssa solmitaan yhteistyösopimus.
  • 1973 – Isuzu esittelee Geminin, jota valmistetaan yhteistyössä General Motorsin kanssa.
  • 1981 – Isuzu-merkkistä raskasta kalustoa aletaan viedä Yhdysvaltoihin.
  • 1996 – Isuzun myynti on huippulukemissaan USA:ssa.
  • 1998 – General Motors ja Isuzu perustavat DMAXin, yhteisyrityksen dieselmoottoreiden valmistukseen.
  • 1999 – GM nostaa omistuksensa Isuzussa 49 prosenttiin ja saa käytännössä yhtiössä päätäntävallan.
  • 2001 – Isuzun myynti alkaa hiipua Rodeo-mallin ja Trooperin vanhetessa.
  • 2002 – Subaru ostaa Isuzun osuuden Yhdysvaltain-tehtaasta. GM myy suurimman osan Isuzu-osakkeistaan.
  • 2004 – Rodeo- ja Axiom-mallit lakkautetaan.
  • 2005 – Isuzulla on enää pari automallia myynnissä, ja tehtaan huhutaan vetäytyvän markkinoilta.
  • 2006 – Toyota ostaa 5,9 % Isuzun osakkeista ja nousee Isuzun kolmanneksi suurimmaksi omistajaksi.
  • 2007 – Isuzu palaa Suomen markkinoille Isuzu D-Max-lava-autolla.[1]

SuomessaMuokkaa

Ennen Isuzua japanilaisista autoista Suomeen olivat ehtineet Datsun vuonna 1962 ja Toyota vuonna 1964. Helkama-konsernin tytäryhtiö Suomen Koneliike Oy toi 50 kappaleen esittelyerän Isuzu Bellett -autoja maahan loppuvuonna 1964, ja varsinainen maahantuonti käynnistyi seuraavana vuonna. Muita Suomen Koneliikkeen edustamia merkkejä olivat brittiläinen Jaguar, länsisaksalainen Glas, tšekkiläinen Škoda ja italialainen Alfa Romeo. Vuoden 1965 aikana Isuzu Bellett -autoja rekisteröitiin runsaat 1 200 kappaletta, ja vuosittainen lukumäärä pysyi nelinumeroisena vuoteen 1967, mutta vuonna 1968 uusia Isuzuja merkittiin rekisteriin enää noin 500. Vuonna 1968 esitelty Bellettiä suurempi Isuzu Florian ei saavuttanut enää mainittavaa suosiota. Vuoden 1969 lopussa Isuzu-henkilöautoja oli rekisterissä hieman yli 5 500 kappaletta, ja merkki oli tilastossa 23. sijalla.[2]

1960-luvun puolivälissä Suomessa elettiin vahvaa ralli-innostusta, ja autouutuuden myyntiä vauhditettiin osallistumalla Jyväskylän suurajoihin heti vuonna 1965. 1960-luvun loppupuolella Isuzulla kilpailivat ralleissa muiden muassa Pentti Airikkala ja Pertti Kärhä.[2]

Vuonna 1965 Isuzu Bellet maksoi Suomessa 8 600 markkaa, ja samassa koko- ja hintaluokassa olivat esimerkiksi Datsun Bluebird (8 290 mk), Ford Cortina (8 200 mk), Simca 1300 (9 100 mk) ja Volkswagen 1500 (9 500 mk).[3] Henkilöautojen ohella Suomeen tuotiin Isuzun pakettiautoja ja kevyitä kuorma-autoja.[4]

Isuzu-henkilöautojen tuonti Suomeen päättyi vuonna 1972, jolloin valmistaja aloitti yhteistyön General Motors -konsernin kanssa. Vuoden 1979 lopussa Suomessa oli rekisterissä vielä hieman yli 3 000 Isuzu Bellett- ja Florian-autoa. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla Isuzun valmistamia tavara-autoja myytiin Suomessa Bedford-merkkisinä.[5]

Tärkeimpiä automallejaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Jukka Perttu: Isuzu palaa Suomen markkinoille 20. huhtikuuta 2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
  2. a b Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 1960-luvulla, s. 80. Helsinki: Alfamer Kustannus Oy, 2002. ISBN 952-5089-71-1.
  3. Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (20. painos), s. 516–529. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1965.
  4. Kimmo Levä(toim.): Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 52. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  5. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. uudistettu painos), s. 107. Helsinki: Alfamer / Karisto Oy, 2018. ISBN 978-952-472-294-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa