Israelin toinen kuningaskunta
Israelin toinen kuningaskunta oli nykyisen Palestiinan alueella sijainnut valtio suunnilleen 100-luvulla eaa. Valtio syntyi makkabealaiskapinan aikana, jolloin juutalaiset onnistuivat saamaan itsenäisyyden aluetta hallinneilta seleukideiltä. Valtakunnan täytyi taipua Rooman vasalliksi vuonna 63 eaa. ja myöhemmin siitä tuli yksi Rooman provinsseista.
| Israelin kuningaskunta |
|
|---|---|
142 eaa.–63 eaa. |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | teokraattinen monarkia |
| Pääkaupunki | Jerusalem |
| Edeltäjä | Seleukidien valtakunta |
| Seuraaja | Rooman valtakunta |
Historia muokkaa
Juutalaiset nousivat kapinaan seleukideja vastaan vuonna 168 eaa. Kapinasta on kirjoitettu Raamatun apokryfikirjoihin laskettavat Makkabilaiskirjat. Juutalaiset saivat Jerusalemin haltuunsa vuonna 165. eaa. ja Jerusalemin toinen temppeli vihittiin uudelleen käyttöön. Seleukidien hallitsija Demetrios II Nikator myöntyi rauhansopimukseen juutalaisten kanssa vuonna 142 eaa. Johannes Hyrkanos nousi juutalaisvaltion valtaistuimelle vuonna 140 eaa. Hänen katsotaan aloittaneen valtakuntaa loppuun saakka hallinneen Hasmonien hallitsijasuvun.[1]
Valtakunta ajautui sisällissotaan vuonna 67 eaa. kuningatar Aleksandran kuoleman jälkeen. Rooma puuttui sisällissotaan ja valloitti maan vuonna 63 eaa.[1] Hasmonit saivat hallita aluettaan Rooman vasallina vuoteen 37 eaa. asti, jolloin viimeinen Hasmoni-hallitsija Antigonos surmattiin ja valtaan nousi roomalaisten asettama Herodes.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ken Spiro: History Crash Course #29: Revolt of the Maccabees aish.com. aish.com. Viitattu 3.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Antigonus Mattathias Jewish Encyclopedia. Viitattu 3.8.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Israelin toinen kuningaskunta Wikimedia Commonsissa
