Isoviiva eli samanarvonviiva, myös isaritmi tai isopleetti, kahden muuttujan funktiolle on käyrä, joka yhdistää pisteet, joissa funktiolla on sama arvo.

Alhaalla olevassa isoviivakartassa viivat kuvaavat korkeutta. Kartassa kunkin viivan väli kuvaa yhtä suurta korkeusarvon muutosta – ruskealla merkityt "kerrokset" ovat yhtä korkeita.

Funktion gradientti on aina kohtisuorassa isoviivoihin nähden – maastossa vesi valuu korkeuskäyrien poikki.[1]

Isoviivakartat ja vyöhykekartatMuokkaa

Isoviivakartta eli viivasymbolikartta[2] on kartta, johon on piirretty isoviivoja – tunnetuin tällainen on topografinen kartta, jossa maaston korkeuskäyrät tai myös vesialueen syvyyskäyrät ovat korkeuden tai syvyyden isoviivoja maantieteellisen sijainnin funktiona.

Vyöhykekartta perustuu viivasymbolikarttaan niin, että samanarvonkäyrien välit kuvataan alueina. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeysvyöhykekartat ja syvyysvyöhykekartat.[2]

Käyttö meteorologiassaMuokkaa

Meteorologiassa käytetään useita erilaisia isoviivoja:

Suureen muutoksen samanarvonviivaille saadaan nimet, kun etuliite iso vaihdetaan muotoon isallo: esimerkiksi . ilmanpaineen muutoksen samanarvon viiva on isallobaari, lämpötilan isallotermi.

Käyttö maantieteessäMuokkaa

Nimitystä isopleetti käytetään maantieteessä käyristä, jotka kuvaavat muuttujaa, jota ei voida mitata tietystä pisteestä, vaan joka voidaan laskea ainoastaan tietyltä alueelta. Esimerkkinä tällaisesta on väestöntiheys, joka voidaan laskea alueyksikön väkiluvun suhteena sen pinta-alaan. Tällöin jokainen laskettu arvo oletetaan muuttujan arvoksi alueyksikön keskipisteessä ja samanarvon käyrät voidaan piirtää interpoloimalla.[3] Isopleettikartan periaatetta voidaan verrata koropleettikartan periaatteeseen. Absoluuttisia arvoja, kuten alueen väkiluku, ei voi eikä pidä esittää isopleetti- tai koropleettikartoilla.[4][5]

Nimitystä isaritmi käytetään käyristä, jotka kuvaavat muuttujaa, josta saatu data on pistemäistä, kuten korkeus, syvyys, lämpötila jne. Tällöin kartta on isometrinen erotuksena isopleettisestä kartasta.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Struktur und Wesen von Isolinienkarten Definition, Grundbegriffe...sowie deren Eigenheiten von Isolinien. GeoWEB 2001 (saksaksi)
  2. a b Tilastoteemakartat. 4.4 Dasymetrinen kartta ja vyöhykekartta Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2020.
  3. Tilastoteemakartat. 6.3 Isaritmi- ja isopleettikartta Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2020.
  4. a b Isopleth: Contours ArcGIS. Viitattu 23.1.2020.
  5. Tilastoteemakartat. 4.2 Koropleettikartta Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa