Isosulkukotilo

nilviäislaji

Isosulkukotilo (Macrogastra ventricosa). Tunnettu aiemmin nimillä Clausilia ventricosa ja Iphigena ventricosa. Muotonsa vuoksi niitä kutsuttiin aiemmin sikarikotiloiksi.[3]

Isosulkukotilo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Äärimmäisen uhanalainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Lahko: Pulmonata
Heimo: Sulkukotilot Clausiliidae
Suku: Macrogastra
Laji: ventricosa
Kaksiosainen nimi

Macrogastra ventricosa
(Draparnaud, 1801)

Ulkonäkö ja tunnusmerkit muokkaa

Isosulkukotilo on noin 18 millimetriä pitkä ja noin 4,2 millimetrin levyinen sulkukotilo. Isosulkukotilo on kookkain sulkukotilolaji Suomessa. Isosulkukotilon vasenkierteisessä kuoressa on 11 kierrettä, joista kärkikierteet ovat suhteellisen kapeat ja muut kierteet levenevät nopeasti, jonka takia kotilo vaikuttaa pullealta. Kuoren suu on laaja, ja jossa on lajille tyypilliset kalkkipoimut eli sälöt. Kuoren suun oikealla puolella olevasta kaksihaaraisesta sälöstä isosulkukotilon erottaa sen sukulaisesta harmaasulkukotilosta.

Levinneisyys muokkaa

Isosulkukotiloa havaitaan ainakin Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Suomessa. Isosulkukotilo on rauhoitettu kaikissa näissä maissa. Isosulkukotilo elää kosteilla, jyrkkärinteisillä kalkkialueilla.

Lähteet muokkaa

  1. Kappes, H.: Macrogastra ventricosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
  2. Pedro Cardoso: Isosulkukotilo – Macrogastra ventricosa Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Eläinmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.