Irti Elämästä

organisaatio

Irti Elämästä on vuonna 1997 perustettu, mutta sittemmin aktiivisen toiminnan lopettanut suomalainen yhdistys, joka ilmoitti tehtäväkseen ”tylsyyden, epäviileyden ja nörttiyden edistämisen”. Yhdistykseen kuului parhaimmillaan yli 200 jäsentä ympäri Suomea. Jäsenet tapasivat toisiaan miiteissä, kaksi kertaa vuodessa järjestetyissä kokouksissa sekä yhdistyksen IRC-kanavalla #irtie.

Vuoden 1999 syyskokouksen jälkeen yhdistyksen hallitus päätti erottaa kaikki jäsenet hallitusta lukuun ottamatta. Samalla yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Kansandemokraattinen Irti Elämästä -yhdistys. Seuraavana vuonna nimi kuitenkin vaihdettiin takaisin Irti Elämästä -yhdistykseksi. Yhdistys on yhä olemassa, mutta sillä ei tiettävästi ole ollut toimintaa useampaan vuoteen. Monet Irti Elämästä -yhdistyksen entisistä jäsenistä olivat perustamassa getnolife-yhdistystä loppuvuodesta 1999.

Toiminta muokkaa

Yhdistystä kohtaan heräsi hieman laajempaa kiinnostusta, kun sen perustaja Ismo Kiesiläinen kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastolle elokuussa 1997 käyttäen yhdistyksen nimeä. Irti Elämästä -yhdistys oli mukana monenlaisissa tempauksissa. Ensimmäinen ”nörtti-isku” järjestettiin 2. toukokuuta 1998. Yhdistyksen jäsenet veivät nörttiasuun puetun mallinuken Kaivopuistoon ja Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta pienen jutun. Toinen ”nörtti-isku” järjestettiin 16. tammikuuta 1999 Helsingin päärautatieasemalla. Tässä iskussa irkattiin aseman matkatavaroiden säilytyskoppien sisältä ja se keräsi laajalti julkisuutta eri medioissa päätyen esimerkiksi Ruben Stillerin talkshow’hun. Pian yhdistyksen edustajia kutsuttiin lehtiin, televisioon ja radioon puhumaan erilaisista tietokoneisiin ja nörttiyteen liittyvistä asioista. Yhdistys oli mukana myös TV-kanava Nelosen Nettinite-tapahtumassa 7.–8. toukokuuta 1998 sekä Assembly-tapahtumassa vuosina 1998 ja 1999.

Vuonna 2009 Ylioppilaslehti haastatteli Ismo Kiesiläistä, joka pohti haastattelussa yhdistyksen saamaa mediahuomiota seuraavasti: ”Mediahuomiota on tosiaan vaikea ymmärtää tästä päivästä käsin. Nörtit olivat mystisiä, shamaanimaisia hahmoja, jotka hallitsivat hieman pelottavia tietokoneita ja rikastuivat niiden avulla. Se, että joku keskustelisi tietokoneen avulla, oli kummallista. Olen ajatellut näyttää niitä uutispätkiä nuorille, mutten tiedä miten selittäisin, miksi se oli uutinen. Nykyisin on aika erikoinen nuori, jos ei käytä nettiä keskusteluun kavereiden kanssa. Ja siitä on vain kymmenen vuotta aikaa”[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ninni Lehtniemi: Tulkki Ylioppilaslehti. 20.3.2009. Viitattu 25.8.2012.

Aiheesta muualla muokkaa