Irene Sorsa
Elli Irene Sorsa (o.s. Lääkäri;[1] s. 20. lokakuuta 1928[2]) on suomalainen kääntäjä, joka on suomentanut ranskankielistä kirjallisuutta. Hänen puolisonsa oli pääministeri Kalevi Sorsa.
Sorsan isä oli maanviljelijä.[1] Sorsa on käynyt Aitoon kotitalouskeskikoulun Pälkäneellä.[3] Hän meni naimisiin Kalevi Sorsan kanssa vuonna 1953.[1] He asuivat vuosina 1959–1965 Pariisissa, ja Sorsa kouluttautui ranskan kielen kääntäjäksi.[4] Hän on suomentanut muun muassa Marguerite Yourcenarin historiallisen romaanin Käy kohti pimeää sekä Henri Troyat’n historiallisen romaanisarjan La Lumière des Justes nimillä Tsaarin luutnantti, Yli aron käy tuuli ja Sophie.[5]
Sekä Irene että Kalevi Sorsa valittiin vuoden 1988 presidentinvaaleissa SDP:n listalta Mauno Koiviston valitsijamiehiksi. Irene Sorsa sai yli 4 000 ääntä.[6]
Sorsa palkittiin vuonna 2004 Vuoden arkistoteko -kunniamaininnalla, jonka myös Kalevi Sorsa sai samalla postuumisti, sillä he olivat luovuttaneet Työväen Arkistolle Kalevi Sorsan laajan henkilöarkiston sekä taidetta ja kirjoja.[7] Kansan Sivistysrahaston alaisuudessa toimiva Irene ja Kalevi Sorsan rahasto jakaa muutaman vuoden välein myönnettävää kääntäjäpalkintoa.[8]
Suomennoksia muokkaa
- Miodrag Bulatović: Sankari aasin selässä (alkuteos Heroj na magarcu). WSOY 1968.
- Marguerite Yourcenar: Käy kohti pimeää (alkuteos L’Œuvre au noir). WSOY 1969.
- Henri Troyat: Tsaarin luutnantti (alkuteokset Les compagnons du Coquelicot ja La Barynia). WSOY 1973.
- Henri Troyat: Yli aron käy tuuli (alkuteokset La gloire des vaincus ja Les dames de Sibérie). WSOY 1974.
- Henri Troyat: Sophie (alkuteos Sophie ou La fin des combats). WSOY 1975.
- Marc Chagall: Elämäni (alkuteos Ma vie). WSOY 1983.
- Henri Troyat: Anton Tšehov (alkuteos Tchekhov). WSOY 1987. (Tšehovin kirje- ja muistikirjasitaatit suomentanut Martti Anhava)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kuka kukin on 1978, s. 928 Runeberg.org.
- ↑ Syntymäpäivät, Demokraatti 12.10.2023, s. 63.
- ↑ Irja Hyvärinen: Työkouluun henkisyyttä (tilaajille) Helsingin Sanomat 22.12.1998. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Henrik Meinander: Kansakunnan kakkonen: Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993, s. 22–23, 32–33, 39, 372. Otava, Helsinki 2022.
- ↑ (haku tekijänimellä ”Sorsa, Irene”) Kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Holkeri voitti osassa Helsinkiä (tilaajille) Helsingin Sanomat 3.2.1988, s. 42. HS Aikakone. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Irene Sorsa palkittiin Vuoden arkistoteolla Turun Sanomat 5.11.2004. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Sorsan rahaston Kääntäjäpalkinto Kansan Sivistysrahasto. Viitattu 11.4.2024.