Ingegerd Olofintytär

Kiovan suuriruhtinatar

Ingegerd eli Ingegerd Olofintytär (tunnettu myös nimillä Irina, Anna ja Pyhä Anna; 100110. helmikuuta 1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Rusin suuriruhtinatar. Hän oli Ruotsin Olavi Sylikuninkaan ja Estrid Obotritesin tytär sekä Kiovan Rusin ruhtinaan Jaroslav I Viisaan puoliso.lähde?

Ingegerd eli Pyhä Anna sekoitetaan usein Pyhän Vladimirin äitiin. Sekaannus johtuu osittain siitä, että myös Ingegerdillä ja Jaroslavilla oli poika nimeltään Vladimir. Pyhä Vladimir oli kuitenkin Ingegerdin puolison Jaroslav I Viisaan isä, eli Ingegerd oli Pyhän Vladimirin miniä.lähde?

ElämäkertaMuokkaa

Ingegerd syntyi toden­näköisesti Sigtunassa Ruotsissa.[1] Hänen piti mennä naimisiin Norjan kuninkaan Pyhän Olavin kanssa, mutta Ruotsi ja Norja ajautuivat riitoihin, minkä vuoksi hänen isänsä, Ruotsin kuningas Olavi ei enää sallinut tätä avioliittoa.[1] Sen sijaan Olavi ryhtyi järjestämään avioliittoa Novgorodin mahtavan ruhtinas Jaroslav Viisaan kanssa. Ingegerd ja Jaroslav menivät naimisiin vuonna 1019. Kiovassa Ingegerd vaihtoi nimensä ortodoksiseksi nimeksi Irina. Eymundin saagassa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði)[2]. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkerinmaa (eli Ingegerdin maat). Aluetta hallitsemaan kutsuttiin Länsi-Götanmaan jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.lähde?

Ingegerd rakennutti ensin Kiovaan Pyhän Sofian katedraalin. Hän rakennutti myös Novgorodiin Pyhän Sofian katedraalin.lähde?

Ingegerdille ja Jaroslaville syntyi kuusi poikaa ja neljä tytärtä. Tyttäret naitettiin Euroopan mahtaville kuninkaille. Anastasia oli Unkarin kuninkaan Andreas I:n vaimo, Elisabet Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo, Anna Ranskan kuninkaan Henrik I:n vaimo[1] ja Agatha oli Englannin prinssin Edvard Maanpakolaisen vaimo.lähde? Koko perhe on kuvattu erääsen Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin freskoon.lähde?

Viimeiset vuotensa Ingegerd eli Novgorodissa nunnana.[1] Hän kuoli 10. helmikuuta 1050, ja hänet haudattiin Novgorodissa Pyhän Sofian katedraaliin.lähde?

PyhimysMuokkaa

Ortodoksinen kirkko julisti Ingegerdin myöhemmin pyhimykseksi. Hänelle annettiin nimi Novgorodin ja Kiovan Pyhä Anna. Syynä tähän oli se, että hän rakennutti Pyhän Sofian katedraalit Novgorodiin ja Kiovaan, sekä muut hyvät teot, jotka hän teki elämänsä aikana.lähde?

LapsetMuokkaa

 
1000-luvulta oleva fresko Novgorodin Pyhän Sofian katedraalissa Kiovassa esittää Ingegerdin ja Jaroslavin tyttäriä.

TyttäretMuokkaa

PojatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Nestorin kronikka. (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5.
  • Lars O. Lagerqvist: Sverige och dess regenter under 1.000 år. Albert Bonniers, 1982. ISBN 91-0-075007-7. (ruotsiksi)

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa