Indochine (yhtye)

Indochine on ranskalainen new wave/rock-yhtye, jonka Nicola Sirkis ja Dominique Nicolas perustivat vuonna 1981. Hyvin pian yhtyeeseen liittyi myös Dimitri Bodianski. Indochine on julkaissut tähän mennessä 10 studioalbumia, joista ensimmäinen, L'Aventurier, julkaistiin vuonna 1982 ja viimeisin, Black City Parade, vuonna 2013.

Indochinen albumit ovat myyneet yhteensä pitkälti toista miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu yhtye on Ranskan lisäksi Kanadassa, Sveitsissä ja Belgiassa. Myös Perussa yhtye on suosittu: sen kerrotaan myyneen enemmän levyjä kuin Madonnan.

Indochine Aurillacissa maaliskuussa 2013

Historia

1980-luku

Indochine perustettiin toukokuussa 1981 Pariisissa. Sen perusti kaksi ranskalaismiestä, Nicola Sirkis ja Dominique Nicolas. Pian mukaan liittyi myös Dimitri Bodianski, joka oli Nicolan ystävän serkku.

Ensimmäinen konsertti pidettiin kahvila Le Rose Bonbon:ssa Pariisissa 29. syyskuuta 1981. Tämän lyhyen lavaesiintymisen perusteella he saivat ensimmäisen levytyssopimuksensa. Ensimmäinen single julkaistiin marraskuussa 1981. Se sisälsi kaksi laulua, Dizzindence Politik ja Françoise, mutta ei saavuttanut suurta julkisuutta.

Nicolan kaksosveli Stéphane Sirkis, joka oli jo aiemmin esiintynyt lavalla yhtyeen kanssa, liittyi yhtyeeseen virallisesti. Huhtikuussa 1982 yhtye levytti ensimmäisen albuminsa, L'Aventurier:in, jota myytiin yli 250 000 kappaletta.

Vuonna 1983 ilmestyi toinen albumi, Le Péril Jaune, jota myytiin 225 000 kappaletta. 1984 heillä oli Ranskan kattava kiertue, ja he menestyivät myös Skandinavian maissa, joista eniten Ruotsissa.

Vuonna 1985 he olivat saaneet suuren kannattajajoukon. Kolmas albumi, 3, myi 750 000 kappaletta Euroopassa. Serge Gainsbourg ohjasi musiikkivideon Tes Yeux Noirsiin, joka on yksi bändin menestyksekkäimmistä lauluista.

1986 yhtye juhlisti viisivuotista uraansa julkaisemalla live-tallenteen Pariisin Zénithissä pidetystä konsertista.

Indochinen neljäs albumi, 7000 Danses, julkaistiin vuonna 1987. Se myi noin 320 000 kappaletta, eli huomattavasti vähemmän kuin edeltäjänsä 3. Tämä johtui osittain siitä, että yhtye pyrki tuottamaan valtavirrasta poikkeavan levyn. Rock-kriitikot väittivät arvosteluissaan Indochinea The Curen kopioksi. Kritiikistä huolimatta yleisö jatkoi yhtyeen kannattamista.

Maaliskuussa 1988 yhtye aloitti maailmankiertueen.

1990-luku

Väsyneenä monen kuukauden kiertämisestä yhtye piti tauon. Heidän viides studioalbuminsa, Le Baiser, julkaistiin vuoden 1990 alussa. Fanit järkyttyivät huomatessaan, että Dimitri Bodianski ei enää kuulunut yhtyeeseen, päätettyään jättää bändin tammikuussa 1989. Hänen lähdölleen oli monia syitä. Indochinen musiikki oli kehittynyt vuosien aikana ja Dimitrin mielestä yhtye ei enää kaivannut saksofonistia. Hänestä oli myös tullut isä. Dimitri säilyy Indochinen alkuperäisen kokoonpanon rakastettuna jäsenenä, ja hän on lähtönsä jälkeen esiintynyt fanien iloksi satunnaisesti lavalla.

Indochinen kymmenvuotisjuhla oli vuonna 1991. Asian juhlistamiseksi julkaistiin Le Birthday Album. Se oli kokoelma-albumi, joka sisälsi myös yhden uuden laulun, La Guerre Est Finie:n ("Sota on ohi"), joka julkaistiin myös singlenä. Levy myi yli 600 000 kappaletta Euroopassa. Samoihin aikoihin alkoi kuitenkin Persianlahden sota, joten monet radioasemat päättivät olla soittamatta kappaletta.

Heidän kuudes studioalbumi, Un Jour Dans Notre Vie, julkaistiin vuonna 1993. Se ei myynyt hyvin, eikä myöskään saanut hyviä arvosteluja.

Vuonna 1999 Stéphane Sirkis, kitaristi, kosketinsoittaja ja Nicolan kaksosveli, kuoli 39-vuotiaana hepatiittiin. Hän toivoi, että yhtye jatkaisi toimintaansa vielä hänen kuolemansa jälkeenkin.

2000-luku

Vuonna 2002 yhtye saavutti suosiota Paradize-albumillaan, joka sisälsi listahitin J'ai Demandé à La Lune, ja joka myi miljoona kappaletta.

Vuoden 2005 joulukuussa yhtyeeltä ilmestyi Alice Et June -albumi. Se sisältää yhteistyössä Placebon Brian Molkon kanssa tehdyn Pink Water 3:n.

2009 ilmestyi 11. studioalbumi "La République des Meteors", jonka kiertue päättyi loppuunmyydyllä Stade de Francella (80 000 katsojaa) Pariisissa vuonna 2010. Liikkui myös huhuja josko tämä olisi ollut Indochinen viimeinen konsertti koskaan.

2012 Indochine juhlisti 30-vuotista uraansa (uudelleen)julkaisemalla Paradize+10:n ja esiintymällä 1. ja 2. helmikuuta 2012 Pariisin Zenithissä. Innokas fanikunta osti liput (yhteensä 12 000 kpl) loppuun alle vartissa lippujen myyntiintulon jälkeen. Konsertissa kuultiin uutta materiaalia tulevalta albumilta.

Vuoden 2013 helmikuussa ilmestyi Black City Parade, jonka julkaisemisen myötä Indochine on aloittava laajan kolmiosaisen kiertueen, joista ensimmäinen osa keskittyy aiemmilla kiertueilla "unohdettujen" pikkukaupunkien pienempiin saleihin.

Yhtyeen jäsenet

Nykyiset jäsenet

• Nicola Sirkis (laulu, kitara, syntetisaattori ja huuliharppu (1981–)
• Marc Eliard (basso 1992–)
• Boris Jardel (kitara 1998–)
• Mr Shoes (François Soulier) (rummut 2002–)
• François Matuszenski (Matu) (kosketinsoittimet lavalla 2006–)
• Oli de Sat (Olivier Gérard) (kitaristi ja kosketinsoittimet lavalla 2002–)

Entiset jäsenet

• Stéphane Sirkis (kitara ja kosketinsoittimet 1982–1999 → kuolema)
• Dominique Nicolas (kitara 1981–1994)
• Dimitri Bodianski (saksofoni 1981–1988)
• Arnaud Devos (rummut 1985-1986)
• Diego Burgar (basso lavalla 1988)
• Jean-My Truong (rummut 1988–1994)
• Philippe Eidel (harmonikka 1992)
• Jean Pierre Pilot (kosketinsoittimet 1994–2001)
• Alexandre Azaria (kitara 1995–1997)
• Monsieur Yann (rummut 1996–1998)
• Matthieu Rabaté (rummut 1999–2002)
• Monsieur Frédéric (Frédéric Helbert) (kosketinsoittimet 2002–2004)

Diskografia

Studioalbumit

• 1982 – L'Aventurier
• 1983 – Le Péril Jaune
• 1985 – 3
• 1987 – 7000 Danses
• 1990 – Le Baiser
• 1993 – Un Jour Dans Notre Vie
• 1996 – Wax
• 1999 – Dancetaria
• 2002 – Paradize
• 2005 – Alice et June
• 2009 – La République des Meteors
• 2013 – Black City Parade
• 2017 - 13

Livealbumit

• 1986 – Indochine Au Zénith
• 1994 – Radio Indochine
• 1997 – INDO LIVE
• 2001 – Nuit Intimes
• 2004 – 3.6.3
• 2007 – Indochine - Hanoi
• 2007 – Alice Et June Tour
• 2010 – Le Meteor sur Bruxelles
• 2011 – Putain de Stade
• 2014 – Black City Tour
• 2015 – Black City Concerts

Kokoelmat

• 1991 – Le Birthday Album
• 1996 – Unita
• 1996 – Les Versions Longues
• 2012 - Paradize+10
• 2013 - Unita

Kirjallisuutta

• Indochine (1986), kirjoittanut Jean-Eric Perrin
• Le Septennat (1988), kirjoittanut Marc Thirion
• Indochine de A à Z (2003), kirjoittanut Sébastien Bataille
• L'Aventure Indochine (2004), kirjoittanut Christian English ja Frédéric Thibaud
• Insolence Rock (2004), kirjoittanut Sébastien Michaud

Aiheesta muualla

• Indochinen virallinen sivusto
• Indochine (yhtye) Last.fm:ssä (englanniksi)