Immunoglobuliini A

Tämä artikkeli käsittelee vasta-ainetta. IGA:n muista merkityksistä täsmennyssivulla.

IgA eli immunoglobuliini A^[1] on vasta-aine, jonka tärkein toimintapaikka on limakalvojen pinnalla mm. ruuansulatuskanavassa ja hengitysteissä, jossa se ensimmäisenä kohtaa mikrobin.

Näillä pinnoilla IgA tarttuu mikrobeihin ja estää mikrobien kiinnittymisen soluun. Limakalvoilla IgA esiintyy dimeerinä, eli siinä on kaksi perusyksikköä yhdistyneenä J-ketjun välityksellä, mikä mahdollistaa IgA:n kulkeutumisen limakalvon läpi.

Veressä IgA esiintyy monomeerinä, ja se voi toimia IgG:n tavoin, kuitenkin sen toiminta on heikompaa ja saattaa jopa estää IgG:n toimintaa.

Synnynnäisiä IgA-puutoksia esiintyy ihmisillä ja heillä limakalvoilla on IgM-luokan vasta-aineita hoitamassa etuvartioasemaa. Sammakoilla ja matelijoilla ei esiinny lainkaan IgA-vasta-aineita, vaan niiden limakalvoilla on IgM-vasta-aineita.

Lähteet muokkaa

↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[BI4-1] Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.

[1]