Immunoglobuliini A

Tämä artikkeli käsittelee vasta-ainetta. IGA:n muista merkityksistä täsmennyssivulla.

IgA eli immunoglobuliini A[1] on vasta-aine, jonka tärkein toimintapaikka on limakalvojen pinnalla mm. ruuansulatuskanavassa ja hengitysteissä, jossa se ensimmäisenä kohtaa mikrobin.

Malli immunoglobuliini A:n rakenteesta

Näillä pinnoilla IgA tarttuu mikrobeihin ja estää mikrobien kiinnittymisen soluun. Limakalvoilla IgA esiintyy dimeerinä, eli siinä on kaksi perusyksikköä yhdistyneenä J-ketjun välityksellä, mikä mahdollistaa IgA:n kulkeutumisen limakalvon läpi.

Veressä IgA esiintyy monomeerinä, ja se voi toimia IgG:n tavoin, kuitenkin sen toiminta on heikompaa ja saattaa jopa estää IgG:n toimintaa.

Synnynnäisiä IgA-puutoksia esiintyy ihmisillä ja heillä limakalvoilla on IgM-luokan vasta-aineita hoitamassa etuvartioasemaa. Sammakoilla ja matelijoilla ei esiinny lainkaan IgA-vasta-aineita, vaan niiden limakalvoilla on IgM-vasta-aineita.

LähteetMuokkaa

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.