Wikipedia

Ilmari Rahm

Ilmari Rahm (22. marraskuuta 1888 Käkisalmi[1] - 1939[2]) oli suomalainen lääkäri, šakinpelaaja ja toimittaja. Hän perusti Suomen Shakin ja toimi sen ensimmäisenä päätoimittajana 1924–1931.[3]

Elämä muokkaa

Ahti Ilmari Rahm syntyi Käkisalmessa 22. marraskuuta 1888. (Joissakin lähteissä syntymäajaksi annetaan erheellisesti 22. joulukuuta 1885.) Hänen vanhempansa olivat Rautalammin piirin piirilääkäri Johannes Emanuel Rahm ja Ada Johanna Bergh.[1] Pariskunta oli muuttanut Käkisalmeen 1887. Ilmarin lisäksi perheeseen syntyi 1886 vanhempi tytär Ilma Wellamo, joka kuoli vain vuoden ikäisenä syyskuussa 1887, sekä nuorempi veli Aarne 1890.[1] Perhe muutti sittemmin Helsinkiin, jossa Ilmari vietti suurimman osan elämäänsä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1907.[4] Sen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä ja valmistui lääkäriksi. Hän toimi Suomen armeijassa laivaston lääkintäkapteenina vuosina 1918-1921.[5]

Šakinpelaajana Rahm edusti pelaajana Helsingin Shakkiklubia (HSK). Hän oli ensimmäinen kyseistä kerhoa edustanut pelaaja, joka sai kansallisen šakkimestarin arvon ja tämä tapahtui vuonna 1927.[6] Arvonimi annettiin tunnustuksena Suomen Shakkiliiton 4. liittoturnauksen voitosta. Rahm voitti kisan niukasti puolen pisteen marginaalin turvin tuloksella 7,5/11 ennen kolmikkoa Ragnar Krogius, Birger Rasmusson ja Erkki Wilén.[7] Kilpailun jälkeen suoritettiin karsinta Suomen mestarin eli Anatol Tschepurnoffin haastajan löytämiseksi. Vuonna 1924 šakkimestariksi korottunut Edgar Lindroos voitti karsintaottelussa ensin šakkimestari Eino Heilimon 3,5–2,5 ja sitten Ilmari Rahmin 4–2.[8] Näin Lindroosista tuli mestarin virallinen haastaja. SM-ottelu pelattiin elokuussa 1928 Viipurin pyöreässä tornissa ja Tschepurnoffin onnistui säilyttää tittelinsä lukemin 5–3.[8]

Ilmari Rahm osallistui pelaajana vielä Suomen joukkueessa Hampurin šakkiolympialaisiin 1930 saavuttaen tuloksen 4,5/14.[9] Rahmin terveys oli jo tuohon aikaan alkanut heikentyä, joten se selittää osittain selittää vaatimattoman tuloksen. Hampurin šakkiolympialaisissa pelaajien pöytäjärjestystä oli senaikaisten sääntöjen mukaan mahdollista vaihtaa.[10] Siitä syystä Rahmin tulos ei ole verrattavissa nykyisiin olympialaisiin, jossa pelaajat pelaavat pöytäjärjestyksessä.

Suomen Shakin perustaminen muokkaa

Ilmari Rahm ehdotti syksyllä 1923 HSK:n klubi-illassa šakkilehden julkaisemista.[11] Hänellä oli kokemusta šakkipalstan toimittamisesta, sillä hänellä oli aiemmin ollut palsta Uudessa Suomessa.[11] Ehdotus ei kuitenkaan vielä toteutunut, koska hankkeen tiellä oli ongelmia. Lehti perustettiinkin vasta seuraavana vuonna 1924. Suomen Shakin ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 124-sivuisena julkaisuna.[11] Päätoimittajaksi valittiin Rahm ja häntä avustivat lehden toimittamisessa mm. Helge Hindström, Erik Malmberg, Aleksis Rautanen ja Johannes Terho.[11] Nämä edustivat Rahmin tavoin Helsingin Shakkiklubia. Lisäksi lehdessä julkaistiin mm. suurmestari Siegbert Tarraschin ja entisen maailmanmestarin Emanuel Laskerin artikkeleita.[11]

Myöhempi elämä ja luottamustoimet muokkaa

Pelaamisen ohella Rahm toimi usean vuoden ajan HSK:n johtokunnassa. Hän aloitti seuran sihteerinä 1923–24 ja istui sitten johtokunnan jäsenenä vuosina 1925–1928.[12] HSK:n puheenjohtajana hän toimi 1929.[13]

Rahm edusti kerhoaan (HSK) myös Suomen Shakkiliiton (SSL) hallituksessa. Hän toimi aluksi lyhyen aikaa liiton sihteerinä 1923.[14] Seuraavana vuonna Suomen Shakin perustaminen vaati paljon hänen aikaansa, joten hän jättäytyi joksikin aikaa pois hallituksesta. Hän palasi hallitukseen varajäseneksi vuosiksi 1925-27[14] Hallituksen varsinainen jäsen hän oli 1928-29.[14] Hän toimi vielä toistamiseen hallituksen varajäsenenä 1930-1931.[14] Terveydentilansa heikentyessä hän joutui luopumaan järjestötehtävistä.

Rahmin terveys alkoi horjua vuoden 1929 aikana.[15] Hän joutui asteittain luopumaan kaikista virkatehtävistään šakkiliitossa ja Helsingin Shakkiklubissa. 1930-luvun alussa lamakausi oli syvimmillään ja se heijastui myös taloudellisina vaikeuksina šakkilehtien toimituksissa. Sen vuoksi ja terveytensä heikentyessä Rahmin oli pakko luopua Suomen Shakin toimittamisesta 1931. Hänen seuraajakseen päätoimittajana nimitettiin Eero Böök.[3]

Rahm oli naimisissa Elsa Lindrosin kanssa.[16]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Taulu 2812 (Arkistoitu – Internet Archive) Mesterton.net Viitattu 28.10.2013
  2. ↑ Pekka Palamaa: Suomen Shakkiliiton 70-vuotisjuhlahistoriikki (1992), Suomen Shakkiliitto ry, Tampere, s. 285
  3. ↑ a b Suomen Shakin päätoimittajia. Suomen Shakki 5/1974, s. 167 Viitattu 28.10.2013
  4. ↑ Henkilöhakemisto 1900-1907 Ylioppilasmatrikkeli 1900-1907 Helsinki.fi. 2005 Viitattu 23.10.2012
  5. ↑ Virkaikäluettelo upseereista vakinaisessa sotapalveluksessa 1.11.1925 (Arkistoitu – Internet Archive) Genealogia.fi Viitattu 28.10.2013
  6. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 568 Viitattu 28.10.2013
  7. ↑ Palamaa (1992), s. 266
  8. ↑ a b Palamaa (1992), s. 21
  9. ↑ Palamaa (1992), s. 271
  10. ↑ Palamaa (1992), s. 23
  11. ↑ a b c d e Palamaa (1992), s. 16
  12. ↑ Suomen Shakki 11b/1986, s. 590 Viitattu 28.10.2013
  13. ↑ Palamaa, Pekka: Shakkia kolmella vuosisadalla, Helsingin Shakkiklubi 120 - vuotta. Helsinki: Helsingin Shakkiklubi ry, 2006. ISBN 952-92-1179-1.
  14. ↑ a b c d Suomen Shakki 11b/1986, s. 594 Viitattu 28.10.2013
  15. ↑ Pekka Palamaa: Shakkia kolmella vuosisadalla, Helsingin Shakkiklubi 120 – vuotta HSK 2006 Viitattu 28.10.2013
  16. ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 585 teoksen verkkoversio Viitattu 28.10.2013
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmari_Rahm&oldid=22353902”