Avaa päävalikko

Väinö Ilmari Hustich (11. elokuuta 1911 Helsinki[1]30. huhtikuuta 1982) oli talousmaantieteen professori, akateemikko ja ministeri.

Sisällysluettelo

ElämäkertaMuokkaa

Hustich kasvoi köyhissä oloissa yksinhuoltajan poikana Helsingin Sörnäisissä. Hustichin äiti oli Maria Alexandra Hustich ja puoliso vuodesta 1937 Gunvor Ståhlström[1]. Vuonna 1931 ylioppilaaksi tullut Hustich opiskeli Helsingin yliopistossa kasvitiedettä ja maantiedettä. Hänen väitöskirjansa (1937) käsitteli korkeuden ja ilmaston vaikutuksia tunturikasvillisuuteen läntisessä Lapissa. Hän jatkoi kasvimaantieteen tutkimuksia myöhemmin sekä Lapissa että arktisessa Pohjois-Amerikassa, johon hän teki useita tutkimusmatkoja 1930–1960-luvuilla. Kasvillisuuden levinneisyyttä säätelevät tekijät ja erityisesti puuraja- ja metsänrajakysymykset sekä puiden vuosilustotutkimukset olivat Hustichin keskeisiä tutkimuskohteita.

Vuonna 1951 Hustich nimitettiin Svenska handelshögskolanin talousmaantieteen professoriksi. Myöhemmin hän toimi saman korkeakoulun vararehtorina ja rehtorina. Talousmaantieteen tutkijana Hustich käsitteli muun muassa tulotason alueellisia eroja, kehitysaluekysymyksiä, elinkeinorakenteen muutoksia ja maatalouden ongelma. Hän kirjoitti alalta useita kansantajuisia teoksia ja oppikirjoja.

Hustich oli kauppa- ja teollisuusministerinä Miettusen I hallituksessa 1961–1962. Hän oli hallituksessa sitoutumattomana ammattiministerinä. Sen jälkeen hän toimi monissa muissa valtionhallinnon asiantuntijatehtävissä ja muun muassa valtion ulkomaan kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana (1962–1973).

Nuoruudessaan Hustich työskenteli Suomen matkailijayhdistyksessä Lapissa ja retkeili laajasti maakunnassa. Hän oli perustamassa Suomen luonnonsuojeluyhdistystä ja toimi myöhemmin tieteellisten seurojen johdossa, muun muassa Suomen maantieteellisen seuran ja Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana. Hän oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1973.

Akateemikon arvonimen Hustich sai 1975. Hänet vihittiin muun muassa Joensuun yliopiston kunniatohtoriksi (1979).

Hustich suunnitteli Suomen ensimmäinen vaellusreitin Pallakselta Hettaan. Reitti merkittiin maastoon ensimmäisen kerran 1934.[2]

TeoksetMuokkaa

  • Pflanzengeographische Studien im Gebiet der niederen Fjelde im westlichen finnischen Lappland. 1, Über die Beziehung der Flora zu Standort und Höhenlage in der alpinen Region sowie über das Problem "Fjeldpflanzen in der Nadelwaldregion", väitöskirja. Acta botanica Fennica 19. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1937
  • Lappland: handbok för turister. Turistföreningen i Finland, Helsingfors 1938, suomeksi nimellä Lapin opas: matkailijoita ja retkeilijöitä varten. Suomen matkailijayhdistys, Helsinki 1939
  • Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Metsätieteellinen tutkimuslaitos, Helsinki 1938
  • Notes on the coniferous forest and tree limit on the east coast of Newfoundland-Labrador: including a comparison between the coniferous forest limits on Labrador and in Northern Europe. Acta geographica 7. Societas geographica fenniae, Helsinki 1939
  • Porkkalan kansallispuisto. Metsätieteellinen tutkimuslaitos, Helsinki 1939
  • Pflanzengeographische Studien im Gebiet der niederen Fjelden im westlichen Finnischen Lappland. 2, Über die horizontale Verbreitung der alpinen und alpiken Arten sowie einige Angaben über die winterlichen Naturverhältnisse auf den Fjelden; Artenverzeichnis. Acta botanica Fennica 27. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1940
  • Eine pflanzengeographische Übersicht über das Gebiet Kuuttilahti am Syväri-Swir (Fern-Karelien). Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 63, 3. Helsingfors 1943
  • Lappland lever. Schildt, Helsingfors 1946
  • Om det nordfinska jordbrukets utveckling och årliga produktionsvariationer. Fennia 69, 2. Societas geographica Fenniae, Helsinki 1946
  • Tuhottu ja tulevaisuuden Lappi; suom. Lauri Kemiläinen. Kustannustalo, Helsinki 1946
  • On the forest geography of the Labrador Peninsula: a preliminary synthesis. Acta geographica 10, 1. Societas geographica fenniae, Helsinki 1949
  • Notes on the forests on the east coast of Hudson Bay and James Bay. Acta geographica 11, 1. Societas geographica fenniae, Helsinki 1950
  • The lichen woodlands in Labrador and their importance as winter pastures for domesticated reindeer. Acta geographica 11, 2. Societas geographica fenniae, Helsinki 1951
  • Finlands råvarutillgångar. Meddelanden från Geografiska institutionen vid Svenska handelshögskolan 2. Söderström, Helsingfors 1953, ilmestyi Keijo Virtamon suomentamana nimellä Suomen raaka-ainevarat. Otava 1955
  • On forests and tree growth in the Knob Lake area, Quebec-Labrador Peninsula. Acta geographica 13, 1. Societas geographica fenniae, Helsinki 1954
  • Forest-botanical notes from the Moose River area, Ontario, Canada. Acta geographica 13, 2. Societas geographica fenniae, Helsinki 1955
  • Världen av idag: en politisk-geografisk översikt. Schildt, Helsingfors 1956, 5. omarb. uppl. 1968, ilmestyi Tauno Tainion suomentamana nimellä Tämän päivän maailma: poliittis-maantieteellinen katsaus. Tammi 1957, 2. uus. painos 1960, 3. uus. painos 1962, 8. painos 1974
  • On the phytogeography of the subarctic Hudson Bay lowland. Acta geographica 16, 1. Societas geographica fenniae, Helsinki 1957
  • Land i förvandling. Sveriges finlandsföreningars riksförbund, fadderortrörelsen, Stockholm 1963, 2. omarb. uppl. Schildt, Helsingfors 1966, ilmestyi suomeksi nimellä Suomi tänään: Kuinka maamme on muuttunut; alkuteoksesta ja sen täydennyksistä suom. Tauno Tainio. Tammi 1965, 2. laaj. painos 1966, 5. painos 1975
  • Finlands skärgård: en ekonomisk-geografisk översikt. Söderström, Helsingfors 1964
  • Finland förvandlas. Schildt, Helsingfors 1967, 3. grundligt omarb. uppl. 1972
  • Världens klyftor och broar: en politisk-ekonomisk översikt. Schildt, Helsingfors 1973, 2. omarb. uppl. 1977, ilmestyi Hannu Taanilan suomentamana nimellä Yksi maailma, monta maailmaa. Tammi 1974

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 213. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. Juha-Pekka Rauhala, Anna-Liisa Sippola: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa. Metsäntutkimuslaitos, 1992. ISBN 9789514012099. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.5.2019). FI

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Ilmari Hustich, Biografiasampo (Kansallisbiografian artikkeli maksuttomana)
  • Fogelberg, Paul: The written work of Ilmari Hustich. Fennia, 1981, nro 159:1, s. 5–13. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura.


Edeltäjä:
Björn Westerlund
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
19611962
Seuraaja:
Toivo Wiherheimo