Ilmaköysirata
Ilmaköysirata, joskus riippuköysirata tai ilmahissi, on köysirata, jossa jonkityyppiset vaunut (korit, hytit, gondolit, tuolit, tms.) kulkevat ilmassa vaijereiden varassa. Tällainen köysirata rakennetaan pylväiden varaan ja se voi ylittää suuriakin korkeuseroja ja esteitä. Vaunua liikuttaa vaijeri, joka saa voimansa aseman moottorista. Erilaisia ilmaköysiratoja käytetään etenkin vuoristoisilla alueilla, jossa ne ovat hyvä liikkumiskeino. Ilmaköysiratoja on erilaisia ja niiden tyypit menevät helposti sekaisin eri kielissä ja kielten väleillä.
Tyypit
muokkaaPendeliköysirata
muokkaaPendeliköysirata, myös kabiinihissi (engl. aerial tramway, saks. Pendelseilbahn) on lähes aina kahden aseman välillä edestakaisin kulkeva ilmaköysirata, jossa on yleensä yksi tai kaksi tukivaijeria ja yksi vetävä propulsiovaijeri. Vaunu roikkuu ja kulkee tukivaijereilla pyörien varassa ja on kiinnitetty vetovaijeriin, joka vetää vaunua vaijeriradalla sekä pysähtyy ja vaihtaa suuntaa aina pääteasemalla. Erotuksena gondolihissiin, Pendeliköysiradassa ei siis ole jatkuvasti lenkkiä kiertävää useiden koppien vetovaijeria vaan vaijerissa voi olla vain yksi tai kaksi vaunua, jotka ovat kiinteästi osana sitä. Liikkuvaa vetovaijeria kierretään pääteasemalla pyörän avulla jatkuvasti viereiselle linjalle, jolla se jatkaa kulkuaan vastakkaiseen suuntaan. Jos radalla on kaksi vaunua, ovat ne samalla vaijerilla, mutta omilla linjoillaan matkan ääripäissä niin, että kun toinen lähtee ylös, toinen tulee alas ja vaunut ovat aina samaan aikaan paikallaan eri päiden asemilla sekä kohtaavat radan puolivälissä. Kuljetuskapasiteetti vaunua kohden on suuri, isoimmissa jopa 200 henkilöä, mutta jatkuvasti kulkevaan gondolihissiin verrattuna odotusaika asemalla on pitkä.[1]
Gondolihissi
muokkaa
- Pääartikkeli: Gondolihissi
Gondolihissi koostuu gondoleista eli kopeista, jotka kulkevat liikkuvan vaijerin mukana. Vaijeri kulkee vähintään kahden aseman välissä. Pääteasemilla kaapelia pyörittää suuri rengas ja siihen kytketty moottori. Vaijeri muodostaa siis kehän, joka pyörii asemien välillä, pilareiden varassa. Vaijerissa on kiinnitettynä useita, jopa kymmeniä gondoleita. Joissain malleissa gondolit voidaan ottaa asemalla hitaaseen liikkeeseen irti vetovaijerista ja puristaa sitten takaisin kiinni, jotta matkustajat ehtivät poistua ja tulla sisään hidastamatta koko radan liikennettä. Yhteen gondoliin mahtuu ihmisiä muutamasta muutamaan kymmeneen. Gondolihissejä käytetään paljon suurissa hiihtokeskuksissa, mutta myös kaupunkiliikenteen muotona.[2]
Gondolihississä voi olla pelkän yhden sijaan myös kaksi tai kolme vaijeria, jolloin varsinaisen liikkuvan vetokaapelin lisäksi on kiinteät tukivaijerit, joita pitkin hissi rullaa. Tukivaijerit lisäävät vakautta, vaijerin maksimijänneväliä sekä gondolin suurinta mahdollista kokoa ja massaa eli kapasiteettia. Kolmivaijerisen järjestelmän gondoli voi olla kapasiteetiltaan 40 ihmistä, mikä on paljon tavalliseen gondoliin verrattuna. Tällainen vaijeriratkaisu muistuttaa teknisesti pendeliköysirataa.[3]
Funitel
muokkaa
Funitel (yhdistelmä ranskankielisistä sanoista funiculaire ja téléphérique) on gondolihissin tapainen, mutta siinä käytetään yhden sijasta kahta vierekkäistä kiertävää yläpuolista vetovaijeria, joiden väli on noin vaunun levyinen. Tämä tekee funitel-radasta vakaan myös tuulisella säällä.[4]
Funifor
muokkaa
Funifor on edestakaisin kulkeva ilmaköysirata, jossa on kaksi tukivaijeria ja vetovaijeri, joka kierretään kulkemaan takaisin vastakkaiseen suuntaan pääteasemalla. Vetovaijeria ei kierretä horisontaalisesti vierekkäiselle linjalle vaan se kierretään pyörillä vertikaalisesti kulkemaan suoraan tulevaa vaunua vastaan. Funiforissa voi siis olla vain yksi vaunu, mutta siihen voidaan lisätä väliasemia. Kaksi rataa voidaan rakentaa vierekkäin ja tällöin pendeliratoihin nähden etuna on, että ratoja voidaan ajaa itsenäisesti ja vaikka samaan suuntaan tai pysäyttää toinen, koska linjat eivät ole osa samaa vaijeria. Ratatyypin patentin omistaa Doppelmayr-Garaventa.[5]
Tuolihissi
muokkaaTuolihissi on kevyt gondolityyppinen ilmaköysirata, jossa on koppien sijasta pelkät penkit. Yksinkertaisten hitaiden tuolihissien lisäksi on kehitetty nopeita, joissa tuolin voi joidenkin gondolihissien tapaan irrottaa vetovaijerista ja puristaa sitten takaisin asemalla poistumista ja istumista varten.[6]
Tavaraköysirata
muokkaa
Ilmaköysiratoja on rakennettu myös tavarankuljetukseen. Radat ovat yleensä gondolihissityyppisiä ja niitä käytetään esimerkiksi kaivosalueilla materiaalien kuljettamiseen.[7]
Lähteet
muokkaa- ↑ Steven Dale: Aerial Technologies, Lesson 5: Aerial Trams The Gondola Project. 24.4.2010. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Aerial Technologies, Lesson 2: MDG The Gondola Project. 24.1.2010. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Aerial Technologies, Lesson 7: 3S The Gondola Project. 16.6.2010. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Matt Lorelli: What is a Funitel & How Is It Different From a Gondola? Unofficial Networks. 19.1.2021. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Funifor [EN] Doppelmayr Garaventa. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Florian Hausberger | P8 Marketing: Doppelmayr Group Doppelmayr Group. Viitattu 7.7.2024. (saksaksi)
- ↑ Ropeway service and manufacturing by Conveyor and Ropeway Service Pvt Ltd - CRSPL crspl.com. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)