Ihmiskirppu
Ihmiskirppu (Pulex irritans) on kirppujen (Siphonaptera) lahkoon kuuluva loinen, joka on erikoistunut pääasiassa ihmiseen[1]. Aikuisena ihmiskirpun naaras on kooltaan 2,5–3,5 mm ja koiras 2,0–2,5 mm. Ihmiskirppuja voi löytyä myös koirista, rotista, sioista, kauriista ja ketuista. Suomesta laji on hyvän hygienian ja kuivan huoneilman ansiosta lähes hävinnyt, mutta se voi siirtyä Suomeen esimerkiksi matkailijoiden mukana. Se on muiden kirppujen tavoin erinomainen hyppääjä ja voi levitä ihmisestä toiseen nopeastikin, esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa. Vaikka yksittäisen kirpun purema on vain ärsyttävä ja kutiseva, kirput voivat levittää myös tauteja, ja siksi niistä on hyvä päästä mahdollisimman pian eroon. Ihmiskirppu voi levittää myös Yersinia pestis -bakteeria, joka voi aiheuttaa paiseruttoa. Muita ihmiskirpun kanssa loisivia tai pöytävierassuhteessa eli kahden eliölajin välisessä vuorovaikutussuhteessa eläviä bakteereja ovat Rickettsia typhi ja Rickettsia felis, alkueläimiin kuuluva Nosema pulicis, sukkulamatoihin kuuluva Steinernema carpocapsae ja hohtokiilupistiäisiin kuuluva Bairamlia fuscipes.
| Ihmiskirppu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Ylälahko: | Neoptera |
| Lahko: | Kirput Siphonaptera |
| Heimo: | Pulicidae |
| Suku: | Pulex |
| Laji: | irritans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pulex irritans |
|
| Katso myös | |
Suomessa ihmisiä purevat kirput ovat nykyisin useammin lintujen tai nisäkkäiden kirppuja, jotka ovat hypänneet vahingossa ihmiseen hänen ollessaan tekemisissä eläinten kanssa. Ne häviävät yleensä asumuksista kunnon siivouksella. Toisinaan on tarpeen puhdistaa kaikki ihmisiin kosketuksissa oleva kangasmateriaali. Lintukirppuja voi siirtyä asumuksiin linnunpöntöistä tai kanaloista niitä puhdistettaessa ja nisäkkäiden kirppuja esimerkiksi koiran tai kissan mukana. Ihmiskirpun selästä puuttuu muiden kirppujen kampamainen rakenne, mutta varmaan lajinmääritykseen tarvitaan mikroskooppi.
Ihmiskirpun tunnettuja saalistajia ovat kiiltotunkkarit (Alphitobius laevigatus), petopunkit (Mesostigmata), valeskorpionit (Pseudoscorpionida), muurahaiset (Formicidae) ja kovakuoriaiset (Coleoptera).
Lähteet
muokkaa- ↑ M. A. Taylor ym.: Veterinary Parasitology, s. 720. Blackwell Publishing, 2007. ISBN 978-1-4051-1964-1 (englanniksi)