Wikipedia

Igor Pomerantsev

Igor Jakovlevitš Pomerantsev (ven. И́горь Я́ковлевич Помера́нцев, ukr. Ihor Pomerantsev); (11. tammikuuta 1948 Saratov, Neuvostoliitto) on venäläis-ukrainalainen runoilija.[1][2][3]

Igor Pomerantsev vuonna 2009

Suku ja koulutus muokkaa

Igor Pomerantsev varttui juutalaisessa perheessä[4] Taka-Baikaliassa ja vuodesta 1953 lähtien Tšernivtsissä Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa Neuvostoliitossa.[3] Hänen vanhempansa olivat sotilastoimittaja Jakov Izrailevitš Pomerantsev (1910–1969) ja Galina Ivanovna Pogorelova.[5] Hän opiskeli englantilaista filologiaa ja pedagogiikkaa Tšernihivin yliopiston romaanis-germanistisessa tiedekunnassa ja työskenteli opettajana maaseutukoulussa kylässä Karpaateilla sekä teknisenä kääntäjänä Kiovan patenttivirastossa.[3]

Hänen poikansa on arvostettu brittiläinen kirjailija ja journalisti Peter Pomerantsev (s. 1977 Kiova), joka on julkaissut vuonna 2014 kirjan Nothing Is True and Everything Is Possible: The Surreal Heart of the New Russia.[6]

Kirjallinen ura muokkaa

Hänen ensimmäiset runojulkaisunsa ilmestyivät vuonna 1972 moskovalaisessa Smena-lehdessä. Hänellä oli yhteyksiä Ukrainan kansalaisoikeusliikkeeseen, ja KGB pidätti hänet vuonna 1976, ja syytti häntä neuvostovastaisen kirjallisuuden omistamisesta ja levittämisestä, ulkomaisten "vihollisasemien" kuuntelusta ja "yhteyksien pitämisestä ulkomaalaisten kanssa". Häntä kehotettiin muuttamaan maasta, ja vuonna 1978 hän lähti Neuvostoliitosta vaimonsa ja lapsensa kanssa, aluksi Länsi-Saksaan.[3]

Vuonna 1979 Pomerantsev muutti Lontooseen ja aloitti BBC:n venäjänkielisessä toimituksessa (BBC Russian Service). Sen jälkeen hän työskenteli Yhdysvaltain kongressin rahoittaman radioasema Radio Free Europe/Radio Libertyn venäjänkielisessä toimituksessa. Radioasema suuntaa lähetyksiä maihin, joissa lehdistönvapautta on rajoitettu tai sitä ei ole olemassa. Vuonna 1987 Pomerantsev muutti Müncheniin, missä hän jatkoi työskentelyä Radio Libertyn tuottajana. Lisäksi hän työskenteli useita vuosia Radio Svobodassa (ven. Свобода, 'Vapaus').[2][3] Vuodesta 1983 lähtien hän on ollut Ison-Britannian kansalainen.[7]

Hän oli kirjallisen vuosikirja "Urbin" perustaman Vjazemski-palkinnon ensimmäinen saaja vuonna 2009.[8]

Vuosikymmenten mittainen radiotyöskentely on vaikuttanut Pomerantsevin kirjoittamiseen, jossa eri palaset yhdistyvät muodostaen jotain uutta. Hän on julkaissut yli 10 kirjaa Venäjällä ja Ukrainassa. Hänen tekstinsä käännöksiä on ilmestynyt lehdissä muun muassa Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Unkarissa ja USA:ssa. Hän oli Ukrainassa järjestettävän Meridian Chernowitz kirjallisuusfestivaalin ideoija ja perusti Metaphora Literature Prize -palkinnon yhdessä Diana Klochkon kanssa vuonna 2012. Igor Pomerantsev on asunut Prahassa, Tšekin tasavallassa vuodesta 1995 lähtien.[3]

Hän on myös radio-lehti "Above the Barriers" toimittaja ja juontaja. Hän on kirjoittanut radionäytelmät Love on Short Waves, Sweethearts of Mr. Fabre ja Can You Hear Me? ja useita proosa-, runo- ja esseekirjoja, mukaan lukien radiokirjat: Uutiset, Radio "C" ja Inside Lyrics. Hän on viinikriitikko ja 'Kuiva punainen' (ven. Красное сухое) -kirjan kirjoittaja. Hän on ohjannut yhteistyössä Lidia Starodubtsevan kanssa dokumenttielokuvat Sauma. Psykologi sodassa (ven. Шов. Психолого на войне), Amputaatio (ven. Ампутация), Aika on kulunut (ven. Время истекло) ja Viini tappaa (ven. Вино убивает).[2]

Igor Pomerantsev on maineensa vakiinnuttanut merkittävä venäläinen nykyrunoilija.[1]

Pomerantsevin teoksia on julkaistu The Times Literary Supplementissa, Apofenie runoverkkolehdessä, The Oxford Review'ssa ja lukuisissa muissa kirjallisuusjulkaisuissa. Hän aloitti uuden podcastin Radio Libertylle, nimeltä Humanitarian Corridor, heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan vuonna 2022.[6]

Teoksia muokkaa

  • 'Albumit ja serenadit': Proosa (Альбы и серенады: Проза) - Lontoo, 1985
  • 'Runoja eri päiviltä' (Стихи разных дней) - Pietari, 1993
  • 'Luksustuotteet: Belles-lettres'. Proosa (Предметы роскоши: Belles-lettres. Проза) - Pietari, 1995
  • 'Beaufortin asteikolla'. Essee. (По шкале Бофорта. Эссе) - Pietari, 1997
  • 'Uutiset'. Runous/Proosa. (News. Стихи. Проза) - Kiova, 1998
  • 'Miksi sudenkorennot?' (Почему стрекозы?) - Pietari, 1999
  • 'Kuiva punainen' (Красное сухое) - Moskova, 2000
  • 'Radio "C". Radio-tarinakirja'. (Радио «С». Книга радиосюжетов) - Moskova, 2002
  • 'Ne, jotka pitivät kädestämme, kuolivat'. Valitut runot (Те, кто держали нас за руку, умерли. Избранные стихи.) - Moskova, 2005
  • 'Palvelun sanat'. (Служебная Лирика) - Moskova, 2007
  • 'KҐB ta іnshі ...' (КҐБ та інші… ) - Kiova, 2009
  • 'KGB ja muita runoja'. (КГБ и другие стихи) - Moskova, 2010
  • 'Viinitila. Chernivtsi' (Винарні. Черновцы) - Meridian Czernowitz, 2011
  • 'Czernowitz Chernivtsi Chernivtsi' (Czernowitz Черновцы Чернівці) - Meridian Czernowitz, 2012
  • 'Homo eroticus' - Kiova, 2013
  • 'Kuolema sanan parhaassa merkityksessä'. (Смерть в лучшем смысле этого слова) - Ozolnieki, 2015

Aiheesta lisää muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Jälkisanat”, Venäläisen kirjallisuuden historia, s. 637. Gaudeamus, 2015, 2. painos. ISBN 9789524953450.
  2. ↑ a b c Igor Pomerantsev Hungarian Review. BL Nonprofit Kft. Publisher: Bence Arany.
  3. ↑ a b c d e f Igor Pomerantsev – About Lyrikline. Haus für Poesie & lyrikline partners.
  4. ↑ Pomerantsev, Peter: "What fascists?" London Review of Books. 19.6.2014. Viitattu 9.7.2022.
  5. ↑ Igor Pomerantsev / Great Britain-Ukraine Мiжнародна Лiтературна Корпорацiя MERIDIAN CZERNOWITZ. Зроблено Webyarok створення сайтiв. / International Literary Corporation MERIDIAN CZERNOWITZ . Osallistunut Webyarokin verkkosivuston luomiseen.. 2015.
  6. ↑ a b Tsurkan, Kate: What Is the Secret of Chernivtsi?: A Conversation with Ihor Pomerantsev Los Angeles Review of Books. 26.12.2022.
  7. ↑ КГБ и другие стихи. Дата обращения: 7 октября 2009. Архивировано 26 октября 2013 года. / KGB ja muita runoja Znamia-lehti. Gorki Media. Arkistoitu Arkistoitu alkuperäisestä 26. lokakuuta 2013. Viitattu Haettu 7. lokakuuta 2009.
  8. ↑ Игорь Померанцев на vavilon.ru / Igor Pomerantsev osoitteessa vavilon.ru. vavilon.ru. 2009. Arkistoitu Arkistoitu alkuperäisestä 29. elokuuta 2009. Viitattu Käyttöpäivä: 7. lokakuuta 2009.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Igor_Pomerantsev&oldid=21590504”