Wikipedia

Igor Astarloa

kilpapyöräilijä

Igor Astarloa Askasibar (s. 29. maaliskuuta 1976 Ermua, Baskimaa) on entinen espanjalainen maantiepyöräilijä, lajin maailmanmestari vuodelta 2003.

Igor Astarloa Rund um den Henninger Turm ‑kilpailussa vuonna 2006

Ammattilaisuransa vuonna 1999 aloittanut Astarloa voitti vuonna 2001 Grand Prix Primavera ‑kilpailun. Vuonna 2002 hän oli paras Brixia Tour ‑kilpailussa niin etapilla 2A kuin kokonaistuloksissakin sekä sijoittui toiseksi Clásica de San Sebastián ja HEW Cyclassics ‑kilpailuissa. Maailmancupin loppupisteissä hän oli neljäs.

Vuonna 2003 Astarloa voitti La Flèche Wallonne ‑klassikon, maantiepyöräilyn maailmanmestaruuden sekä kolmannen etapin Vuelta Valenciana ‑kilpailussa. Lisäksi hän oli kolmas Rund um den Henninger Turm ‑klassikossa sekä neljäs HEW Cyclassicsissa. Vuonna 2004 hän voitti ensimmäisen etapin ja pistekilpailun Brixia Tourissa, oli kolmas HEW Cyclassicsissa, neljäs Tirreno–Adriaticossa, kuudes Milano – San Remossa sekä kahdeksas maailmancupin loppupisteissä.

Vuonna 2005 Astarloa voitti toisen etapin ja pistekilpailun Burgosin ympäriajossa, seuraavana vuonna hän oli paras Milano–Torino-kilpailussa.

Astarloa erotettiin saksalaisesta Milram-tallista toukokuussa 2008 [1]. Hän lopetti uransa kauden 2009 jälkeen.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Milram dismiss Astarloa[vanhentunut linkki] Eurosport.yahoo.com 30.5.2008 Viitattu 1.6.2008 (englanniksi)
Miesten maantiepyöräilyn maantieajon maailmanmestarit

1927 Alfredo Binda • 1928–1929 Georges Ronsse • 1930 Alfredo Binda • 1931 Learco Guerra • 1932 Alfredo Binda • 1933 Georges Speicher • 1934 Karel Kaers • 1935 Jean Aerts • 1936 Antonin Magne • 1937 Eloi Meulenberg • 1938 Marcel Kint • 1946 Hans Knecht • 1947 Theo Middelkamp • 1948 Briek Schotte • 1949 Rik Van Steenbergen • 1950 Briek Schotte • 1951 Ferdi Kübler • 1952 Heinz Müller • 1953 Fausto Coppi • 1954 Louison Bobet • 1955 Stan Ockers • 1956–1957 Rik Van Steenbergen • 1958 Ercole Baldini • 1959 André Darrigade • 1960–1961 Rik van Looy • 1962 Jean Stablinski • 1963 Benoni Beheyt • 1964 Jan Janssen • 1965 Tom Simpson • 1966 Rudi Altig • 1967 Eddy Merckx • 1968 Vittorio Adorni • 1969 Harm Ottenbros • 1970 Jean-Pierre Monseré • 1971 Eddy Merckx • 1972 Marino Basso • 1973 Felice Gimondi • 1974 Eddy Merckx • 1975 Hennie Kuiper • 1976 Freddy Maertens • 1977 Francesco Moser • 1978 Gerrie Knetemann • 1979 Jan Raas • 1980 Bernard Hinault • 1981 Freddy Maertens • 1982 Giuseppe Saronni • 1983 Greg LeMond • 1984 Claude Criquielion • 1985 Joop Zoetemelk • 1986 Moreno Argentin • 1987 Stephen Roche • 1988 Maurizio Fondriest • 1989 Greg LeMond • 1990 Rudy Dhaenens • 1991–1992 Gianni Bugno • 1993 Lance Armstrong • 1994 Luc Leblanc • 1995 Abraham Olano • 1996 Johan Museeuw • 1997 Laurent Brochard • 1998 Oscar Camenzind • 1999 Óscar Freire • 2000 Romāns Vainšteins • 2001 Óscar Freire • 2002 Mario Cipollini • 2003 Igor Astarloa • 2004 Óscar Freire • 2005 Tom Boonen • 2006–2007 Paolo Bettini • 2008 Alessandro Ballan • 2009 Cadel Evans • 2010 Thor Hushovd • 2011 Mark Cavendish • 2012 Philippe Gilbert • 2013 Rui Costa • 2014 Michał Kwiatkowski • 2015–2017 Peter Sagan • 2018 Alejandro Valverde • 2019 Mads Pedersen • 2020–2021 Julian Alaphilippe • 2022 Remco Evenepoel

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Igor_Astarloa&oldid=21878041”