Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on pseudotieteellinen psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen spontaania toimintatapaa neljän ulottuvuuden avulla. MBTI on persoonallisuustesti.

Ulottuvuuksista kolme on peräisin sveitsiläiseltä psykiatrilta, analyyttisen psykologian perustajalta Carl Jungilta, joka kuvasi 1921 ilmestyneessä kirjassaan (Psychologische Typen) ihmisten suhteellisen pysyviä käyttäytymistapoja, psykologisia tyyppejä. Indikaattori perustuu Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Persoonallisuustesti on saanut nimensä yhdysvaltalaisilta Katherine Cook Briggsiltä ja tyttäreltään Isabel Myersiltä, jotka yksinkertaistivat Jungin kirjan vaikeasti omaksuttavaa sisältöä. Jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät täydentävän neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P).

Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä saadaan testin tuloksiksi 16 eri persoonallisuustyyppiä, jotka jakautuvat introvertteihin ja ekstrovertteihin. Katherine Briggs ja Isabel Myers muodostivat niistä stereotyyppisiä persoonallisuuskuvauksia, profiileita. Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria, jossa on päädytty hyvin samankaltaisiin tuloksiin. David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka laajentaa MBTI-tyyppejä neljäksi temperamentiksi.

Historia

Varsinaisen tyyppi-indikaattorin, kysymyssarjan, johon vastaaminen ilmentää yksilön spontaania toimintaa, loi Katherine Cook Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen. He kehittivät indikaattorin Jungin ajatusten pohjalta erilaisuuden tunnistamisen välineeksi. Äiti ja tytär - vaikkakaan eivät olleet käyttäytymistieteilijöitä - näkivät indikaattorin välineenä, joka mahdollistaisi yksilöiden henkisen kasvun tukemisen ymmärtämällä ja arvostamalla heidän henkilökohtaisia eroavaisuuksiaan. Lisäksi he näkivät välineen mahdollistavan harmonian ja tuottavuuden lisäämisen erilaisissa ryhmissä. Teoriaa käytetään paljon valmennusmenetelmänä esim. johtamisen, työyhteisöjen ja tiimien kehittämisessä. MBTI on rekisteröity ja täten suojattu menetelmä. Sen käyttöoikeudet ovat USA:ssa MBTI-säätiöllä, julkaisutoimintaa jo Katharine Briggsin ajoista on tehnyt CPP (Center for Psychological Press) Kaliforniassa ja koulutusta ja muuta menetelmän kehittämistyötä tekee voittoa tavoittelematon organisaatio CAPT (Center for Applications of Type) Gainesvillessä Floridassa.

Kuvaus

Teorian alkuperä

Ulottuvuuksista kolme on peräisin sveitsiläiseltä psykiatrilta, analyyttisen psykologian perustajalta Carl Jungilta, joka kuvasi 1921 ilmestyneessä kirjassaan (Psychologische Typen) ihmisten suhteellisen pysyviä käyttäytymistapoja, psykologisia tyyppejä.

Kirjassa Jung esitti introversion ja ekstroversion ihmisen persoonallisuutta olennaisesti leimaaviksi orientaatio-ominaisuuksiksi. Jung erotteli tämän lisäksi neljä toimintoa: ajattelu, tunne, intuitio ja aisti, jotka leimaavat sekä introverttien että ekstroverttien persoonallisuutta. Jungin kehittelemä ihmisten jaottelu introvertteihin ja ekstrovertteihin on käytössä MBTI:ssä.

Indikaattori perustuu Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Jungin mukaan ajattelua, tunnetta, intuitiota ja aistimista oli kutakin sekä ekstraverttinä että introverttinä versiona. Näin neljästä toiminnosta muodostui kahdeksan kognitiivista funktiota.

Briggsin ja Myersin panokset

Persoonallisuustesti on saanut nimensä yhdysvaltalaisilta Katherine Cook Briggsiltä ja tyttäreltään Isabel Myersiltä, jotka yksinkertaistivat Jungin kirjan vaikeasti omaksuttavaa sisältöä. Jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät täydentävän neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P).

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori jakaa väestön 16 toisistaan poikkeavaan psykologiseen tyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan eroavia ominaisuuksia siinä, kuinka ihmiset energisoituvat, havaitsevat asioita ja tekevät päätöksiä.

Briggs ja Myers kykenivät muodostamaan indikaattorinsa mukaisista persoonallisuustyypeistä kuvauksia, profiileja, jotka esittelevät eri tyyppien edustajien stereotyyppistä käytöstä.

Indikaattori suhteessa muihin persoonallisuustesteihin

Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorilla on voimakas korrelaatio Big Five -tyypityksen kanssa. Big Fiven OCEAN-asteikolla korkeaa Openness-lukemaa vastaa N (intuitio) ja matalaa S (tosiasiallinen); korkeaa Conscientiousness-lukemaa vastaa J (harkitseva) ja matalaa P (spontaani); korkeaa Extroversion-lukemaa vastaa E (ekstrovertti) ja matalaa I (introvertti), ja korkeaa Agreeableness-lukemaa vastaa F (tunteva) ja matalaa T (ajatteleva). Neuroottisuusakselia MBTI:ssa ei ole.

Ihmisen spontaaniin toimintatyyliin keskittyvänä indikaattorina MBTI on varsinaisia persoonallisuusteorioita suppeampi, koska siitä puuttuvat niin motivaatio- kuin arvo- ja asenne-mittaristot kokonaan. Toisaalta tämä puute auttaa ymmärtämään sitä, miksi henkilöt voivat toimia niin eri tavoilla tilanteesta riippuen, vaikka heidän toimintatyyliään kuvataan samalla MBTI:n kirjainyhdistelmällä.

Testin sisältämät ulottuvuudet

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta psykologisesta tyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä tyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri tyyppiä.

Tyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa tyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.

• I, introvertti – E, ekstrovertti: asenne ympäristöön
• S, tosiasiallinen – N, intuitiivinen: tapa hankkia tietoa
• T, ajatteleva – F, tunteva: päätöksenteon peruste
• J, harkitseva – P, spontaani: elämäntyyli

Kirjainlyhenteet tulevat seuraavista englanninkielisistä sanoista:

• Sensing (S) / iNtuition (N)
• Thinking (T) / Feeling (F)
• Judgement (J) / Perception (P)

I–E-ulottuvuus kuvaa asennetta ympäristöön ja yksilön energian saamisen suuntaa (sisäinen-ulkoinen). S–N-ulottuvuus kuvaa tiedonhankintatottumuksia ja T–F-ulottuvuus päätöksenteon perusteita. J–P-ulottuvuus kuvaa elämäntyyliä.

Ekstrovertti (E) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi ihmisten ja asioiden kanssa ulkomaailmassa kuin ideoiden sisäisessä maailmassa, ”ulospäinsuuntautunut”.

Introvertti (I) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi sisäisessä ideamaailmassa kuin ihmisten ja asioiden ulkomaailmassa, ”sisäänpäinkääntynyt”.

Tosiasiallinen (S) työskentelee todennäköisesti mieluummin tunnettujen tosiasioiden parissa kuin etsii mahdollisuuksia ja keskinäisiä suhteita.

Intuitiivinen (N) etsii mieluummin mahdollisuuksia ja yhteyksiä kuin työstää tunnettuja faktoja, tulevaisuuteen suuntautunut.

Ajatteleva (T) tekee päätökset todennäköisemmin persoonattoman analyysin kuin henkilökohtaisten arvojen perusteella.

Tunteva (F) tekee päätökset todennäköisemmin henkilökohtaisten arvojen kuin persoonattoman logiikan avulla.

Järjestelmällinen (J) pitää todennäköisesti enemmän suunnitellusta, organisoidusta, selvästä ja täsmällisestä elämäntavasta kuin joustavasta ja spontaanista.

Spontaani (P) pitää todennäköisesti enemmän joustavasta ja spontaanista elämäntavasta kuin suunnitellusta ja järjestelmällisestä.

Huomattakoon, että piirretestien ”ekstrovertti” kuvaa enemmänkin eräänlaista sosiaalisuutta, kun taas MBTI:n ekstravertti kuvaa suuntautumista ulkoiseen asioiden ja ihmisten maailmaan ottamatta varsinaisesti kantaa sosiaalisuuteen.

Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 psykologista tyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI on ainoa dynaaminen toimintatyylin indikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa ”normaalitilassa” kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen ”varjopersoonien” tasolle. MBTI:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös ”viiden suuren persoonallisuudenpiirteen” (engl. big five) ulottuvuuksilla.

Tuloksiksi saatavat persoonallisuustyypit

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattoriin kuuluu 16 toisistaan poikkeavaa persoonallisuustyyppiä.

Lyhyet tyyppikuvaukset

ISTJ eli tunnollinen ISTP eli asentaja ESTP eli toimija ESTJ eli vartija ISFJ eli suojelija ISFP eli taiteilija

ESFP eli esiintyjä ESFJ eli hoitaja INFJ eli turvaaja INFP eli idealisti ENFP eli innoittaja

ENFJ eli antelias INTJ eli tutkija INTP eli ajattelija ENTP eli edelläkävijä ENTJ eli johtaja

Tyypit johtoasemassa

ISTJ on analyyttinen tosiasioiden ja yksityiskohtien johtaja. ISTP on käytännöllinen analysoija. ESTP on realistinen sopeutuja aineellisten asioiden maailmassa. ESTJ on tosiasioihin nojautuva käytännöllinen organisoija. ISFJ on sympaattinen tosiasioiden ja yksityiskohtien johtaja. ISFP on tarkkaavainen ja uskollinen auttaja.

ESFP on realistinen sopeutuja ihmissuhteissa. ESFJ on käytännöllinen yhteensovittaja. INFJ on ihmiskeskeinen ideoiden keksijä. INFP on mielikuvituksellinen ja itsenäinen auttaja ENFP on lämpimästi innokas muutoksen suunnittelija.

ENFJ on mielikuvituksellinen yhteensovittaja. INTJ on looginen, kriittinen ja päättäväinen ideoiden keksijä. INTP on tiedonhaluinen analysoija. ENTP on kekseliäs ja analyyttinen muutoksen suunnittelija. ENTJ on intuitiivinen ja kekseliäs organisoija.

Tyyppien yleisyys väestössä

Satunnaisesti valitussa yhdysvaltalaista väestöä kuvaavassa otoksessa tyypit jakautuivat seuraavasti:

MBTI	SF		ST		NF		NT		Yhteensä
IJ	ISFJ	13,8 %	ISTJ	11,6 %	INFJ	1,5 %	INTJ	2,1 %	29,0 %
EJ	ESFJ	12,3 %	ESTJ	8,7 %	ENFJ	2,4 %	ENTJ	1,8 %	25,2 %
EP	ESFP	8,5 %	ESTP	4,3 %	ENFP	8,1 %	ENTP	3,2 %	24,1 %
IP	ISFP	8,8 %	ISTP	5,4 %	INFP	4,4 %	INTP	3,3 %	21,9 %
Yhteensä	43,4 %		30,0 %		16,4 %		10,4 %

Tyyppien kognitiiviset funktiot

MBTI-tyyppien funktiopinojen ensimmäiset kognitiiviset funktiot; se funktio jota henkilö käyttää pääasiallisesti.

Kahdeksan kognitiivista funktiota

• Te = extraverted thinking
• Ti = introverted thinking
• Fe = extraverted feeling
• Fi = introverted feeling
• Ne = extraverted intuition
• Ni = introverted intuition
• Se = extraverted sensing
• Si = introverted sensing

MBTI-tyyppien kognitiiviset funktiot ja niiden järjestys funktiopinossa

• ESTJ: 1. Te, 2. Si, 3. Ne, 4. Fi
• ISTJ: 1. Si, 2. Te, 3. Fi, 4. Ne
• ESFJ: 1. Fe, 2. Si, 3. Ne, 4. Ti
• ISFJ: 1. Si, 2. Fe, 3. Ti, 4. Ne

• ESFP: 1. Se, 2. Fi, 3. Te, 4. Ni
• ISFP: 1. Fi, 2. Se, 3. Ni, 4. Te
• ESTP: 1. Se, 2. Ti, 3. Fe, 4. Ni
• ISTP: 1. Ti, 2. Se, 3. Ni, 4. Fe

• ENTP: 1. Ne, 2. Ti, 3. Fe, 4. Si
• INTP: 1. Ti, 2. Ne, 3. Si, 4. Fe
• ENTJ: 1. Te, 2. Ni, 3. Se, 4. Fi
• INTJ: 1. Ni, 2. Te, 3. Fi, 4. Se

• ENFJ: 1. Fe, 2. Ni, 3. Se, 4. Ti
• INFJ: 1. Ni, 2. Fe, 3. Ti, 4. Se
• ENFP: 1. Ne, 2. Fi, 3. Te, 4. Si
• INFP: 1. Fi, 2. Ne, 3. Si, 4. Te

Kritiikki

Myers-Briggs -testin kyky ennustaa esimerkiksi työtehtävässä menestymistä tai avioliiton onnellisuutta on olematon. Testi perustuu Carl Jungin kokeellisesti testaamattomiin, yleisesti vanhentuneina pidettyihin teorioihin, eikä sen 40-luvulla kehittäneillä Briggsillä ja Myersillä ollut psykologista koulutusta. Testi tuli suosituksi etenkin CPP-yrityksen ottaessa sen hallintaansa 1975, mutta ei ole perusteiltaan muuttunut vuosien saatossa paljoakaan.

Testin stabiilius on heikko – jopa 50 % ihmisistä saa eri tuloksen toisella testikerralla. Testiä ei käytetäkään lainkaan tieteellisessä psykologiassa, vaan uudet, empiirisesti perustellut psykologiset testit ovat täysin erityyppisiä. Myers-Briggsillä voidaan katsoa olevan lähinnä viihdearvoa. Koska kaikkia tyyppejä kuvataan positiiviseen sävyyn, testattavat saavat testistä yleensä hyvän mielen.

Muut testit samasta teoriapohjasta

Keirsey Temperament Sorter

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka eroaa siitä lähestymistavassaan ja tarkastelee persoonallisuustyyppejä neljänä erillisenä ryhmänä, temperamentteina. Jako perustuu persoonallisuustyyppien samankaltaisuuksiin ja taipumukseen muodostaa keskinäisiä ihmissuhteita.

Sosioniikka

Pääartikkeli: Sosioniikka

Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria.

Lähteet

• Jung, Carl Gustav (1921): Psychologische Typen. Rascher & C. Verlag, Zurich.
• Löhken, Sylvia: Hiljaisissa on voimaa! : miten introvertti pärjää ekstroverttien maailmassa?. Suomentanut Tielinen, Kirsimarja. Into, 2016 (saksankielinen alkuteos 2014). ISBN 978-952-264-648-4
• Routamaa, V. & Hautala, T. M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa. LEADEC Publications, 2009.
• McCrae, R R; Costa, P T (1989) Reinterpreting the Myers-Briggs Type Indicator From the Perspective of the Five-Factor Model of Personality. Journal of Personality, 57(1):17–40.
• Myers, I. & McCaulley, M.H. (1990). Manual: A Guide to the Development and Use of the Myers-Briggs Type Indicator. CA: Consulting Psychologists Press, Inc.
• Myers, Isabel & Mary H. McCalley & Naomi L. Quenk & Allen L. Hammer (1998): MBTI Manual - A Guide to the Development and Use of the Myers-Briggs Type Indicator. 3rd ed. California: Consulting Psychologists Press, Inc.
• Saunder, Frances Wright (1991): Katharine and Isabel - Mother's Light, Daughter's Journey. CPP, Palo Alto, California
• V sotatieteiden päivät 2008: Abstraktit ja esitykset

Aiheesta muualla

• Lyhyt temperamenttitesti jungilaisilla kysymyksillä (englanniksi)