Hypereides
Hypereides (m.kreik. Ὑπερείδης) (n. 390-322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen logografi eli oikeusjuttujen ja puheiden kirjoittaja. Hänet luetaan kymmenen attikalaisen puhujan joukkoon.[1]
Hypereides oli Glaukippoksen poika Kollytoksen demoksesta Ateenasta. Hän opiskeli Platonin Akatemiassa, sekä logografiaa Isokrateen oppilaana. Hypereides oli mukana syyttämässä muun muassa Autoklesta ja Aristofonia.[1]
Hypereides tuki Demosthenestä kamppailussa Filippos II:ta vastaan, mutta veti tukensa Harpaloksen tapauksen jälkeen. Demostheneen tultua karkotetuksi vuonna 324 eaa. Hypereideestä tuli patrioottisen puolueen johtaja.[1]
Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Hypereides oli yksi äänekkäimpiä sodan kannattajia makedonialaishallintoa vastaan. Hänen puheidensa uskotaan olleen yksi syy Lamian sotaan (323-322 eaa.), jossa Ateena, Aitolia ja Thessalia kapinoivat Makedoniaa vastaan. Ateenan hävittyä Hypereides tuomittiin kuolemaan yhdessä muiden puhujien kanssa. Hän pakeni Aiginalle, mutta jäi kiinni. Kuolemantuomion täytäntöönpanon jälkeen hänen ruumiinsa vietiin Kleonaihin ja näytettiin Antipatrokselle, ennen kuin se palautettiin Ateenaan haudattavaksi.[1]
Hypereideen nimiin on laitettu 77 puhetta. Suurimman osan uskotaan säilyneen vielä 1400-luvulle Matias Corvinuksen kirjastossa, mutta ne tuhoutuivat turkkilaisten vallattua Budan 1500-luvulla. Puheista tunnettiin pitkään vain katkelmia. Vuonna 1847 laajoja katkelmia hänen puheistaan Imosthenestä vastaan ja Lykofronille löydettiin haudasta Thebasta Egyptistä. Myöhemmin on löydetty lisää osia puheista Filippidestä vastaan, Athenogenestä vastaan, Timandrosta vastaan ja Diondasta vastaan.
Toistaiseksi kadoksissa ovat muun muassa puhe Deliakos sekä puolustuspuhe tunnetulle hetairalle Frynelle.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Hypereides (Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.) 1911encyclopedia.org. Viitattu 8.8.2008.